Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En halua lemmikkiä enää, koska en halua joutua tekemään lopetuspäätöstä.
16.09.2024 |
Ei sitä surua ja murhetta halua itselleen vapaaehtoisesti. Kamala päätös tehtäväksi, saati jos sen jotuu tekemään äkillisesti. Tai eläin sairastelee, ja tarvitaan mahdollisesti viikkojen eläinlääkärin selvittelyt mikä sitä vaivaa ja mitä sille voi tehdä vai voiko tehdä mitään. Ei kiitos enää ikinä.
Kommentit (3)
Itse ajattelin noin, kun ensimmäinen koirani kuoli. Mutta toisaalta jonkun ajan päästä tuntuikin, että en kai minä nyt ala kieltäytyä vuosista iloa ja rakkautta, koska pelkään menettämisen tuskaa. Ja päädyin ottamaan taas koiran, kaksikin. Se on vähän niin, että ainoa tapa välttää menettämisen tuska on välttyä rakastamasta mitään tai ketään, mutta se on aika kylmää elämää se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on ollut kyllä paljon surua ja menetyksiä elämässä ilman eläimiäkin. Monesti olen kuitenkin joutunut lopetuspäätöksen tekemään tai luopumaan muutoin lemmikistä, ja se on todella vaikea ja surullinen päätös, varsinkin nuoren eläimen kohdalla. Saan rakastaa läheisiäni, eikä minun tarvitse tehdä päätöstä siitä koska heidän elämänsä loppuu. Eläimistä saa iloa ilman niiden omistamistakin. Ap
Alue: Aihe vapaa
Sama homma. Mulla on ollu kaksi koiraa -ensimmäinen ja viimenen.