Miten kukaan Suomessa kasvanut nuori nainen, kouluttautunut, voi suostua suhteeseen, jossa häntä joku toinen aikuinen KONTROLLOI?

Näissä asioissa kannattaa olla hieman kriittinen eikä uskoa 100% mitä ihmiset kertovat existään. Monesti tarinoilla on se toinenkin puoli ja totuus jää täysin selvittämättä.

En tajunnut. Mitä tarkoittaa, että tsekkaa, kenen kanssa vietän aikaa? Siis kyttää jostain paikantimesta vai miten? Jos kyttäämiseksi sanotaan se, että kysyy, kenen kanssa olen menossa ja mihin, se ei ole kyttäämistä, vaan huolehtimista. Itse ainakin kysyn vaikka, missä puoliso on töissä minäkin päivänä tai kenen kanssa vapaa-aikana ulkona ja missä, jos vaikka jotain tapahtuu. Olisin hyvin ihmeissäni, jos tieto pitäisi salata minulta, en itsekään salaa, missä olen.

Puhelin/lompakko/postit/sähköpostit jne. ovat jokaisen talouden täysi-ikäisen omaa jo lainkin puolesta, ei niitä saa plarata ilman lupaa. Koskee oikeastaan kyllä meillä myös jo alaikäisiäkin.

Kotityöt ja palkkatyöt pitäisi onnistua jakamaan tasan siten, ettei toinen rasitu. Itse tein suosiolla kotityöt lapsenhoidon ohella, kun olin kotona ja puoliso teki pitkää päivää töissä. Kun taas palasin töihin ja toimme saman osuuden leipää pöytään, oletin heti, että tehdään kotityöt vuorollaan saman verran. Samoin työajan ulkopuolinen aika oli molemmilla "lapsen aikaa" silloin. Oman ajan sai sitten lapsen vartuttua taas, voi plärätä puhelinta tai läppäriä niin paljon kuin sielu sietää.

Kaikesta tuosta huolimatta, mitä mainitsit, ihmisten lapsuuden perheessä voi olla kontrollia ja manipulointia yms henkistä väkivaltaa. Kun siihen on tottunut, se on tuttua ja saattaa hakeutua samanlaisiin suhteisiin, ellei asioita tunnista, tunnusta ja käsittele.

Vähän niinkuin alkoholistin lapsi saattaa hakeutua parisuhteeseen alkoholistin kanssa, jos asiat on käsittelemättä.

Ei koulutus tai Suomeen syntyminen tarkoita, etteikö henkistä väkivaltaa olisi täälläkin.

Onneksi naiset ei koskaan yritä kontrolloida puolisoitaan.

Tai vielä pahempaa, alistua jonkun mus li min vaimoksi ja verhoutua lakanaan... 

Muistan, että joku kauhistui, kun kerroin, että mieheni voi paikantaa minut puhelimen avulla. Hänen ajatuksissaan kyse oli kontrollista, minulle se taas on käytännön sanelema juttu, koska minulla on ollut pahoja terveysongelmia. Jos tuuperrun ulkoillessani metsässä, täytyy tietää, mistä lähtee etsimään. Kyllähän sen saa kuulostamaan pahalta, jos ei tiedä taustoja.