Sosiaalifoobikkona sanon jossain sosiaalisessa tilanteessa jonkun lauseen

jonka olen joskus kuullut jossain toisessa tilanteessa tai jossain elokuvassa tai somevideolla ja joka joten kuten sopii läsnä olevaan tilanteeseen, koska en osaa sanoa mitään muuta. En siis osaa enkä jaksa itse keksiä siinä tilanteessa mitään sanottavaa niin sanon vaan jonkun lauseen joka on joskus jäänyt mieleen jostain ihan muualta. Tiedän itsekin että tämä on outoa ja huolestuttavaa mutta en voi tälle mitään.

Keksitty esimerkki. Vieraampi työkaverini Maiju kysyy olenko koskaan syönyt läheisessä ravintolassa lounasta ja mitä pidin paikan ruoasta. Minua ei kiinnosta jutella Maijun kanssa ja haluan vaan nopeasti pois tilanteesta, joten sanon lauseen jonka kuulin joskus ruoka-arvosteluja tekevältä youtube-videolta, "ruoka oli ihan ok, mutta ehkä hieman liian voimakkaasti maustettua omaan makuuni". Todellisuudessa minulla ei ole mitään mielipidettä kyseisen ravintolan ruoasta, ei mitään mainitsemisen arvoista.