Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Opiskelijat ja asumistuki.
23.07.2024 |
Vuoden päästä opiskelijat siirtyvät yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin.
Kesäkuukausilta asumislisää ei saa. Siis onko tosiaan niin että kesä, heinä, elo niin et saa mitään asumislisää. Millä se vuokra maksetaan, opintolainallako ? Vastaukseksi ei kelpaa työnteko, koska kaikki eivät tänäkään kesänä päässeet kesätöihin.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin 90-luvun lama-aikaan jolloin oli täsmälleen sama tilanne. Silloin tehtiin kesäisin tenttejä, niin sai opintotuen ja asumislisän, jos ja kun ei saanut töitä kesäksi.
Sillä erolla, että sekä opintoraha että asumislisä olivat selvästi suurempia ostovoimaltaan silloin lamavuosina ja opintotukea sai selvästi pidemmän ajan ja toiseen tutkintoonkin vielä lisää.
Aloitin yliopisto-opinnot 1987. Opintoraha 570 mk indeksikorjattuna nykypäivään on 199 euroa. Katsoin, että nykysin opintoraha on suurempi 279 euroa. Asumislisä oli pieni sekin.
Nyt puhuttiin lamavuosien opintotuesta, joka oli selkeästi patempi kuin nykyään. Opintotuki uudistettiin 1992 jolloin opintoraha n
Puhut pötyä. Opintorahaa nostettiin 1993 ja leikattiin 1995, mutta se oli leikkauksen jälkeenkin suurempi kuin nyt. Jos et ole huomannut, opintorahaa on sen jälkeenkin leikattu.
Nyt opintoraha ja asumislisä on ostovoimaltaan heikoimmat koskaan sitten vuoden 1992.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin 90-luvun lama-aikaan jolloin oli täsmälleen sama tilanne. Silloin tehtiin kesäisin tenttejä, niin sai opintotuen ja asumislisän, jos ja kun ei saanut töitä kesäksi.
Sillä erolla, että sekä opintoraha että asumislisä olivat selvästi suurempia ostovoimaltaan silloin lamavuosina ja opintotukea sai selvästi pidemmän ajan ja toiseen tutkintoonkin vielä lisää.
Aloitin yliopisto-opinnot 1987. Opintoraha 570 mk indeksikorjattuna nykypäivään on 199 euroa. Katsoin, että nykysin opintoraha on suurempi 279 euroa. Asumislisä oli pieni sekin.
Nyt puhuttiin lamavuosien opintotuesta, joka oli selkeästi patempi kuin nykyään. Opintotuki uudistettiin 1992 jolloin opintoraha n
Eli sulle ei riitä, että opiskelijat on nyt heikommin tuettu kuin 1990-luvulla, lisää vaan pitäisi leikata? Se asumislisä ei kustanna kenellekään kallista asumista, mutta mitäpä väliä faktoilla.
Kaksi maisterintutkintoa tehnyt tukikuukausia jäi käyttämättä.
Töitä samalla tehty tietenkin, yhtenä kesänä opiskelin (nostin tukia) kun esikoinen oli vasta syntynyt sai olla enemmän kotona äidin ja lapsen kanssa.
Nykyisin tulee näissä keskusteluissa aina ensi lista miksi joku asia ei onnistu...
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikilla opiskelijoilla ole vanhempia, jotka päästävät luokseen asumaan.
Ei todellakaan! Tuskinpa isän tai äidin uusi kumppanikaan siitä pitäisi, että asuntoon tulisi kesäksi ylimääräinen asukas.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi maisterintutkintoa tehnyt tukikuukausia jäi käyttämättä.
Töitä samalla tehty tietenkin, yhtenä kesänä opiskelin (nostin tukia) kun esikoinen oli vasta syntynyt sai olla enemmän kotona äidin ja lapsen kanssa.
Nykyisin tulee näissä keskusteluissa aina ensi lista miksi joku asia ei onnistu...
Outoa tosiaan, että vuosikymmenten takaiset kokemukset, jotka on peräisin ajoilta kun tukikuukausia oli enemmän, ei enää kelpaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitten pitää asua halvemmin. Itse asuin kahden hengen solussa ja edelleen ne kämpät ovat alle 300€/kk.
Näitä kämppiä ei ikävä kyllä riitä kaikille! Lisäksi soluja ei enää edes ole kauheasti Helsingin ulkopuolella!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikilla opiskelijoilla ole vanhempia, jotka päästävät luokseen asumaan.
Ei todellakaan! Tuskinpa isän tai äidin uusi kumppanikaan siitä pitäisi, että asuntoon tulisi kesäksi ylimääräinen asukas.
Harmi, että vuokra pitää maksaa kesälläkin vaikka muuttaisi kesäksi kuuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toimeentulotukea saa varmaan, mutta pitää olla opintolaina nostettuna ja töitä haettuna.
Ei tarvitse olla nostettuna, mutta se huomioidaan joka tapauksessa tulona.
"Opintolainan kuukausierä lasketaan tuloksi myös, jos et hae lainatakausta tai lainaa, mutta lainan saamiselle ei ole estettä."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikilla opiskelijoilla ole vanhempia, jotka päästävät luokseen asumaan.
Ei todellakaan! Tuskinpa isän tai äidin uusi kumppanikaan siitä pitäisi, että asuntoon tulisi kesäksi ylimääräinen asukas.
Harmi, että vuokra pitää maksaa kesälläkin vaikka muuttaisi kesäksi kuuhun.
Näin on tehtävä! Eikä asuntoa kannata keväällä irtisanoa, muuten voi joutua syksyllä telttaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole kesätöitä eikä halua pelkällä lainalla elää, voi suorittaa kesäopintoja nostaakseen asumislisää. Näin ainakin tehtiin aiemmin ennen kuin opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin.
Ei onnistu heiltä, joille ei kesäopintoja ole tarjolla.
Kai nyt jotain voi ottaa, mitä voi sisällyttää valinnaisiin opintoihin? Miten opiskelijat sitten pärjäsivät kesäisin ennen vuotta 2017, nythän siirrytään takaisin samaan käytäntöön asumislisän kanssa?
Jos nyt katsoo niin kokoomus ja persut haluavat lopettaa kaikki tuet kaikilta. Eli kannattaa varmaan miettiä ketä äänestää kolmen vuoden kuluttua ainakin jos ei satu suvussa olemaan rikkauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi maisterintutkintoa tehnyt tukikuukausia jäi käyttämättä.
Töitä samalla tehty tietenkin, yhtenä kesänä opiskelin (nostin tukia) kun esikoinen oli vasta syntynyt sai olla enemmän kotona äidin ja lapsen kanssa.
Nykyisin tulee näissä keskusteluissa aina ensi lista miksi joku asia ei onnistu...
Outoa tosiaan, että vuosikymmenten takaiset kokemukset, jotka on peräisin ajoilta kun tukikuukausia oli enemmän, ei enää kelpaa...
Olen eri ja tarkistin, että olen käyttänyt yhteensä 39 tukikuukautta kahteen AMK- ja yhteen maisteritutkintoon. Nykysysteemillä minulla olisi edelleen tukikuukausia jäljellä, kun useisiin korkeakouluopintoihin saa sen 54 tukikuukautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan niin kuin ennenkin. Joku otti lainaa, moni ei. Itselle vanhemmat maksoivat vuokran yhtenä kesänä. Sen jälkeen kävin töissä tai opiskelin kesällä, jolloin tukea tietysti sai. Piti tehdä kirjatenttejä. Luentoja eikä muutakaan silloin kesäaikaan ollut.
Joissakin opiskelijasäätiöiden asunnoissa oli mahdollista laittaa kämppä "varastovuokralle", jolloin vuokra oli halvempi, mutta sitä ei saanut käyttää kuin tavaroiden säilytykseen, ettei tarvinnut kokonaan irtisanoa.
Niin ja yksiöön ei ollut varaa, ellei käynyt koko aikaa osa-aikatöissä.
Vierailija kirjoitti:
Siivoustyötä on aina tarjolla
Vain jotain tunnin pätkiä. Kokopäiväisiin siivoustöihin on hirveästi hakijoita.
Petteri Orpo opiskeli silloin, kun opintotuki oli suurimmillaan. Näillä valtion rahoittamilla opinnoilla ja varsinkin puoluekirjalla hän pääsi politiikkaan, ja nyt vie opiskelijoilta toimeentulon ja kaikilta työttömyysturvan. Itse on koko iän elänyt yltäkylläisesti ilman mitään omaa ansiota siihen.
Itse kuitenkin olettaa saavansa apua, kun sitä tarvitsee esimerkiksi sydänkohtaukseen. Muut eivät apua tarvitse kuin hän, joka on koko elämän ollut valtion elätti. Eikä osaa edes hävetä.
Vierailija kirjoitti:
No voi kuule, näin se oli ennenkin. Kyynel.
1990-luvulla opintotuella ilman lainaa ja asumislisällä pärjäsi pelkästään. Vuokrat ja muut kustannukset olivat halpoja. Töissäkäynnistä sai lisärahaa. Töitä oli lähinnä pari tuntia iltaisin tai päivä silloin tällöin tarjolla siivousta ym.
Yliopistossa sai kesällä opintorahaa suorittamalla kesätenttejä. Ainoastaan jos ei päässyt tentistä läpi, niin opintorahan joutui palauttamaan. Meillä riitti isoja kirjatenttejä, joten ei ollut vaikeaa keksiä tentittävää riittävästi.
Kesätöitä ei 90-luvulla ollut juurikaan varsinkaan opiskelukaupungissa. Puoli miljoonaa työtöntä. Jotkut saivat kotipaikkakunnalta kesätöitä esim. kuukaudeksi.
Nykyään opiskelija joutuu ottamaan ison lainan. Työnsaanti valmistumisen jälkeen on kuitenkin epävarmaa. Miksi joku vielä opiskelisi?
Jos saakin joskus töitä, niin kun työt loppuvat saa syödä säästöt. Asuntoa ei voi ostaa, kun sen joutuu töiden loputtua myymään. Vakituisesta työstäkin voi joutua irtisanotuksi hetkessä.
Opintotuki on rikki ja työttömyysturvaa ei enää ole. Nykyään kannattaa olla toimeentulotuella mitään yrittämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin 90-luvun lama-aikaan jolloin oli täsmälleen sama tilanne. Silloin tehtiin kesäisin tenttejä, niin sai opintotuen ja asumislisän, jos ja kun ei saanut töitä kesäksi.
Sillä erolla, että sekä opintoraha että asumislisä olivat selvästi suurempia ostovoimaltaan silloin lamavuosina ja opintotukea sai selvästi pidemmän ajan ja toiseen tutkintoonkin vielä lisää.
Aloitin yliopisto-opinnot 1987. Opintoraha 570 mk indeksikorjattuna nykypäivään on 199 euroa. Katsoin, että nykysin opintoraha on suurempi 279 euroa. Asumislisä oli pieni sekin.
Nyt puhuttiin lamavuosien opintotuesta, joka oli selkeästi patempi kuin nykyään. Opintotuki uudistettiin 1992 jolloin opintoraha nostettiin moninkertaiseksi ja vastaavasti opintolain
Muistan , että tuki nousi 640 markkaan eli ei kovin paljoa suurempi kuin 570 mk. Taitaa jäädä alle nykyisen tason.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin 90-luvun lama-aikaan jolloin oli täsmälleen sama tilanne. Silloin tehtiin kesäisin tenttejä, niin sai opintotuen ja asumislisän, jos ja kun ei saanut töitä kesäksi.
Sillä erolla, että sekä opintoraha että asumislisä olivat selvästi suurempia ostovoimaltaan silloin lamavuosina ja opintotukea sai selvästi pidemmän ajan ja toiseen tutkintoonkin vielä lisää.
Aloitin yliopisto-opinnot 1987. Opintoraha 570 mk indeksikorjattuna nykypäivään on 199 euroa. Katsoin, että nykysin opintoraha on suurempi 279 euroa. Asumislisä oli pieni sekin.
Nyt puhuttiin lamavuosien opintotuesta, joka oli selkeästi patempi kuin nykyään. Opintotuki uudistettiin 1992 jolloin opintoraha n
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920111
Opintotuki nousi 1992. Se oli markka-aikaa.
Minun yksiöni vuokra oli koko 1990-luvun ajan 1500 markkaa plus sähkö ja vesi ja polttopuut. Sain sen sekä myöskin ruoat maksettua pelkästään opintotuella ilman lainaa. Kävin iltatöissä, jotta sain ylimääräistä rahaa. Oli hyvä tuki. Tietysti silloin oli hyvin halvat vuokrat laman takia. Ja töitä oli heikosti, varsinkaan kokopäiväisiä. Kaikki pakolliset harjoittelutkin joutui lähes jokainen tekemään palkatta.
Alue: Aihe vapaa
90-luvum opintotuki oli samalla tasolla melkein 20 vuotta ennen kuin sitä nostettiin ja sitten taas laskettiin.
Joka tapauksessa vuonna -92 opiskelijat eivät eläneet kelan rahalla vastavalmistuneissa yksiöissä niin kuin nykyään. On selvää, että veronmaksajien rahaa ei pidä käyttää tuettuun luksusasumiseen. Olkoot tukitasot historiallisesti mitä vaan, mutta nyt ne ovat turhan korkealla.