Kannattaako traumatisoituneen yrittää tiedostaa ajatuksensa?

Tiedostamisesta on hyötyä silloin, jos kykenee käsittelemään trauman. En usko, että se hyödyttää jos traumalle ei voi tehdä mitään.

Kyllä siitä on hyötyä. Muuten elämä on vajavaista kun sen kokee vain tietyiltä osin, ja ajatukset ja käyttäytyminen ja tunteet on vääristyneitä eikä sellaista kuin omalle luonteelle kuuluisi. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siitä on hyötyä. Muuten elämä on vajavaista kun sen kokee vain tietyiltä osin, ja ajatukset ja käyttäytyminen ja tunteet on vääristyneitä eikä sellaista kuin omalle luonteelle kuuluisi. 

Tiedätkö yhtään miltä ihmisestä tuntuu, kun ei osaa torjua traumoja, mutta ne eivät ole käsiteltävissä? Ihan kauhea olo koko ajan, lopulta sellainen ihminen tekee itsemurhan, kun ei kestä.

Tietenkään trauman aiheuttaneelle tapahtumalle ei enää voi mitään, mutta trauman ja siitä aiheutuneiden asioiden kanssa elämistä traumaterapialla tavoitellaan. Miten selvitä niin ettei ole koko ajan halua kiskoa itseltään nahkat vartalosta esim. Trauma voi olla tiedostamattomana pinnan alla vuosikymmeniä, mutta voi pulpahtaa pintaan tietoisuuden tasolle ihan jonkin arkipäiväisen asian kautta. Monesti käy niin, että omien lasten syntymän jälkeen traumat tulevat pinnalle. Traumoja olisi hyvä päästä käsittelemään ASIANTUNTEVAN traumaterapeutin kanssa. Itse olen kipuillut näiden asioiden kanssa vuosikaudet. Apua on vaikea saada vaikka itse olisikin aktiivinen avunsaannin suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkään trauman aiheuttaneelle tapahtumalle ei enää voi mitään, mutta trauman ja siitä aiheutuneiden asioiden kanssa elämistä traumaterapialla tavoitellaan. Miten selvitä niin ettei ole koko ajan halua kiskoa itseltään nahkat vartalosta esim. Trauma voi olla tiedostamattomana pinnan alla vuosikymmeniä, mutta voi pulpahtaa pintaan tietoisuuden tasolle ihan jonkin arkipäiväisen asian kautta. Monesti käy niin, että omien lasten syntymän jälkeen traumat tulevat pinnalle. Traumoja olisi hyvä päästä käsittelemään ASIANTUNTEVAN traumaterapeutin kanssa. Itse olen kipuillut näiden asioiden kanssa vuosikaudet. Apua on vaikea saada vaikka itse olisikin aktiivinen avunsaannin suhteen.

Kaikki eivät toivu edes terapialla. Se voi jopa pahentaa tilannetta, vaikka terapeutti olisi hyvä.

Ei välttämättä. Joillakin se voi pahentaa tilannetta. Ihmiset ovat erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siitä on hyötyä. Muuten elämä on vajavaista kun sen kokee vain tietyiltä osin, ja ajatukset ja käyttäytyminen ja tunteet on vääristyneitä eikä sellaista kuin omalle luonteelle kuuluisi. 

Tiedätkö yhtään miltä ihmisestä tuntuu, kun ei osaa torjua traumoja, mutta ne eivät ole käsiteltävissä? Ihan kauhea olo koko ajan, lopulta sellainen ihminen tekee itsemurhan, kun ei kestä.

Mitä tarkoitat ettei ole käsiteltävissä? Et kykene puhumaan niistä? Oletko kokeillut emdr silmänliiketerapiaa? Lue siitä, moni on kuulemma hyötynyt emdr terapiasta. Traumoja ei ole tarkoitus torjua kun ne ovat tulleet tietoisuuteen, vaan käsitellä niitä. Traumojen torjuminen loputtomasti on täysin mahdotonta, koska ne puskevat läpi kuitenkin jossain vaiheessa.

Se on ihan sun asiasi. Ei tarvitse jos ei koe niin. Keskittyy positiiviseen, niinä hetkinä kun voi. Unet käsittelevät jo usein niitä menneisyyden juttuja, paitsi jos keskittyy muuhun ennen unta. Tietenkin voi tiedostaa mistä lähteestä olo tai ikävä asia tuli, että niitä voi poistaa, irrottaa tai välttää, kuunnella omaa tahtoa enemmän mitä haluaa. Osa kai tutkii siksi jotain, että tiedostaa miksi joku pelimies tai henkilö oli inhottava käytökseltään, mutta ei kai se kaikkien juttu ole. Tai sopiiko some tai jättääkö alkoholin jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkään trauman aiheuttaneelle tapahtumalle ei enää voi mitään, mutta trauman ja siitä aiheutuneiden asioiden kanssa elämistä traumaterapialla tavoitellaan. Miten selvitä niin ettei ole koko ajan halua kiskoa itseltään nahkat vartalosta esim. Trauma voi olla tiedostamattomana pinnan alla vuosikymmeniä, mutta voi pulpahtaa pintaan tietoisuuden tasolle ihan jonkin arkipäiväisen asian kautta. Monesti käy niin, että omien lasten syntymän jälkeen traumat tulevat pinnalle. Traumoja olisi hyvä päästä käsittelemään ASIANTUNTEVAN traumaterapeutin kanssa. Itse olen kipuillut näiden asioiden kanssa vuosikaudet. Apua on vaikea saada vaikka itse olisikin aktiivinen avunsaannin suhteen.

Kaikki eivät toivu edes terapialla. Se voi jopa pahentaa tilannetta, vaikka terapeutti olisi hyvä.

Alkuun pahenevatkin kyllä. Itsekin jouduin lopettamaan terapian kun se kävi liian raskaaksi, mutta jatkoin sitä kuitenkin aikojen päästä. Ei traumoista välttämättä toivu koskaan täysin, en itsekään ole toipunut, mutta niiden kanssa voi oppia elämään.

Tarkoitatko "ajatusten tiedostamisella" koetun traumaattisen tapahtuman tietoista ajattelua? Siitä voi olla hyötyä, oikeissa olosuhteissa, mutta ei aina ja se ei ole edellytyksenä sille että voi trauman jälkeen elää hyvää elämää. Ensisijaista on trauman vaikutusten tiedostaminen eli traumareaktioiden ja triggereiden tunnistaminen ja reaktioiden säätelyn opettelu eli vakautuminen. Vasta sen jälkeen, jos tarpeen, on ns. "trauman käsittelyn" vuoro. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siitä on hyötyä. Muuten elämä on vajavaista kun sen kokee vain tietyiltä osin, ja ajatukset ja käyttäytyminen ja tunteet on vääristyneitä eikä sellaista kuin omalle luonteelle kuuluisi. 

Tiedätkö yhtään miltä ihmisestä tuntuu, kun ei osaa torjua traumoja, mutta ne eivät ole käsiteltävissä? Ihan kauhea olo koko ajan, lopulta sellainen ihminen tekee itsemurhan, kun ei kestä.

Mitä tarkoitat ettei ole käsiteltävissä? Et kykene puhumaan niistä? Oletko kokeillut emdr silmänliiketerapiaa? Lue siitä, moni on kuulemma hyötynyt emdr terapiasta. Traumoja ei ole tarkoitus torjua kun ne ovat tulleet tietoisuuteen, vaan käsitellä niitä. Traumojen torjuminen loputtomasti on täysin mahdotonta, koska ne puskevat läpi kuitenkin jossain vaiheessa.

Tuo oli yleinen kommentti. Sillä ettei ole käsiteltävissä tarkoitin lähinnä sitä, että traumat aiheuttavat jatkuvaa pahaa oloa. Ei usein pysty puhumaankaan niistä. Olen lukenut emdr-terapiasta eikä sekään auta kaikkia. Varmasti hyvä terapia monelle. On todella naiivia uskoa, että kaikki voisivat toipua kaikesta. Uskon silti, että monilla on siihen mahdollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkään trauman aiheuttaneelle tapahtumalle ei enää voi mitään, mutta trauman ja siitä aiheutuneiden asioiden kanssa elämistä traumaterapialla tavoitellaan. Miten selvitä niin ettei ole koko ajan halua kiskoa itseltään nahkat vartalosta esim. Trauma voi olla tiedostamattomana pinnan alla vuosikymmeniä, mutta voi pulpahtaa pintaan tietoisuuden tasolle ihan jonkin arkipäiväisen asian kautta. Monesti käy niin, että omien lasten syntymän jälkeen traumat tulevat pinnalle. Traumoja olisi hyvä päästä käsittelemään ASIANTUNTEVAN traumaterapeutin kanssa. Itse olen kipuillut näiden asioiden kanssa vuosikaudet. Apua on vaikea saada vaikka itse olisikin aktiivinen avunsaannin suhteen.

Kaikki eivät toivu edes terapialla. Se voi jopa pahentaa tilannetta, vaikka terapeutti olisi hyvä.

 

Alkuun pahene

Kaikki eivät opi elämään traumojen kanssa. Surullista, mutta totta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siitä on hyötyä. Muuten elämä on vajavaista kun sen kokee vain tietyiltä osin, ja ajatukset ja käyttäytyminen ja tunteet on vääristyneitä eikä sellaista kuin omalle luonteelle kuuluisi. 

Tiedätkö yhtään miltä ihmisestä tuntuu, kun ei osaa torjua traumoja, mutta ne eivät ole käsiteltävissä? Ihan kauhea olo koko ajan, lopulta sellainen ihminen tekee itsemurhan, kun ei kestä.

Mitä tarkoitat ettei ole käsiteltävissä? Et kykene puhumaan niistä? Oletko kokeillut emdr silmänliiketerapiaa? Lue siitä, moni on kuulemma hyötynyt emdr terapiasta. Traumoja ei ole tarkoitus torjua kun ne ovat tulleet tietoisuuteen, vaan käsitellä niitä. Traumojen torjuminen loputtomasti on täysin mahdotonta, koska ne puskevat läpi kuitenkin jossain vaiheessa.

Missä on väitetty että kaikki voi toipua kaikesta? Ei tässä ketjussa ainakaan.

Vierailija kirjoitti:

Tiedostamisesta on hyötyä silloin, jos kykenee käsittelemään trauman. En usko, että se hyödyttää jos traumalle ei voi tehdä mitään.

Traumalle on aina mahdollisuus tehdä jotain. Itse olen syvästi traumatisoitunut, identiteetti riistetty ja olen eheytynyt paljon ja kykenen nyt vielä syvemmin kohtaamaan kaiken. Se täytyy tehdä pienin askelin, vähän kerrallaan. 

Ap, miksi kysyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedostamisesta on hyötyä silloin, jos kykenee käsittelemään trauman. En usko, että se hyödyttää jos traumalle ei voi tehdä mitään.

Traumalle on aina mahdollisuus tehdä jotain. Itse olen syvästi traumatisoitunut, identiteetti riistetty ja olen eheytynyt paljon ja kykenen nyt vielä syvemmin kohtaamaan kaiken. Se täytyy tehdä pienin askelin, vähän kerrallaan. 

Se, että sinä olet pystynyt tekemään jotain ei tarkoita, että joku muu pystyisi. Onko sinulla esittää jotain tutkimusta, jossa todetaan asian olevan noin?

Miten traumasta oireillaan?

Vierailija kirjoitti:

Miten traumasta oireillaan?

Niin monin eri tavoin että tähän on ihan mahdotonta listata. Googleta.

Kiinnostaa miten tästä yleensä ajatellaan. Ei kaikilla ole mahdollisuutta päästä psykoterapiaan käsittelemään traumoja. Kannattaako niitä sitten ronkkia? Uskovaisilla on se mahdollisuus että voivat pyytää Herraa parantamaan trauman yliluonnollisesti ilman että tarvii muistoja ronkkia, mutta eiväthän kaikki ole uskossa.