Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö huolestua, kun ei ole ystäviä?
13.07.2024 |
Mulla ei oo lapsuuden jälkeen ollut ns. parasta ystävää eikä koskaan muutenkaan montaakaan kaveria. On ollut ihmisiä eri elämänvaiheissa, joiden kanssa on hetkittäin vietetty aikaa ja joidenkin kanssa saatetaan silloin tällöin kerran vuodessa vaihtaa kuulumisia. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän kaipaan tai jaksan itse edistää näitä tapaamisia.
Nyt on taas uutisissa puhuttu yksinäisyydestä ja ystävien puutteesta ja mietin, pitäisikö tässä huolestua omasta tilanteesta?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Miksi pitäisi olla turhia huolia tai ottaa. Eihän siinä ole järkeä. On hyvä jos on tyytyväinen niin kuin on. Eri asia jos tuntuu että jaksaa jotain ihmistä tai porukkaa, ja siitä yhteydestä on jotain iloa kummallekin. Perusautistin kanssa kommunikaatio ei aina suju ja osa sekoilee. Jota voi ymmärtää, muttei pääse perille mielenliikkeistä. Ehkä joskus ei ole vain sopivaa seuraa? Kiinnostus voi yhdistää jos osuu yhteen.