Taidan sittenkin keskeyttää raskauteni :`(
Meillä ei ole mieheni kanssa minkäänlaista tunneyhteyttä, enkä tiedä jaksanko kantaa yksin vastuun kahdesta pienestä lapsesta.
Esikoista odottaessani mies lupasi sitä ja tätä, mutta jatkoi menemistään niinkuin poikamies.
Sama meno jatkui lapsen synnyttyä, ja nyt olemme joutuneet huomattaviin talousvaikeuksiin miehen luotokorttilaskujen kanssa.
Sydämeni itkee verta, mutta muuta vaihtoehtoa ei taida olla...
Kommentit (19)
mies haluaa lapsen, mutta ei tajua minkälaisen vastuun MINÄ joudun siitä kantamaan!
Minä sain miehen muuttumaan kunnon puhuttelulla...
kiskomaan kaikki mitä miehellä on sanottavaa. Minä kerron tunteistani ja mies vastailee tyyliin " joo" tai " niin" tai hirveen ylimalkaisesti " turha on etukäteen stressata" .
Jos tuntuu, ettet jaksa yksin toistakin lasta, tee keskeytys! Se on sinun asiasi päättää, ja kukaan ei sinua tuomitse!
T: se joka noi muutkin on kirjoittanut
miehesi kanssa et varmasti pääse eteenpäin. Soita neuvolaan ja sano että haluat jutella jaksamisestasi ja raskaudesta!
Tsemppiä!
mieleen että tekisit sen lapsen ja ottaisit eron siitä paskasta miehestä? Tarkoitan että lapset kyllä kestää ja jaksaa mutta huono parisuhde ahdistaa paljon enemmän kuin kädet kaulaan kietova lapsi ja pieni rahapula?
Funtsi.
Mieti nyt, miten katkera olet joskus vuosien päästä ellet toimi tässä asiassa niinkuin SINÄ haluat! Soita vaikka neuvolaan ja pyydä päästä juttelemaan. Sinun olisi tärkeä päästä omille jaloillesi nyt ja toimia sen mukaan. Voimia!
Sitä paitsi saattaa olla, että eron myötä mies tarttuu isyyteensä vähän jämäkämmin ja tapaa lapsia ja ottaa heistä vastuuta.
Tai jättäisin tuolaisen muutenkin.
Suomessa kumminkin yh pärjää ihan hyvin.
Helpompi vaikka yksinkin kuin huonon miehen kanssa, jota joutuu miettimään, että missähän taas on ja koska tulee.
Saa lapsesi, lähde lasten kanssa pois. Vaikka keskeyttäisit raskauden, tulet varmaan olemaan liemessä tuon miehen kanssa. Se on mielestäni huonompi juttu sinun kannaltasi kuin kahden lapsen yh äitinä eläminen. Älä tee aborttia.
keskeytystä ikäänkuin " kostoksi" miehellesi. Siis että siitäs nyt sitten sait kun olet tuollainen vastuuton idiootti. Minä tein niin ja eipäs se keskeytys miestä haittaakaan vaan minua :-( Ja jälkeenpäin tuntuu ettei ero miehestäkään auta, koska keskeytyksestä ei pääse eroon jättämällä miehen :-(
Eli samaa mieltä kuin edelliset: pidä lapsi ja jätä mies, niin minä tekisin nyt.
eroatte kumminkin :(, joten tee se heti ja pidä lapsi. Minusta kuulostaa aivan hirveältä, että luopuisit lapsesta.
että en ole sinänsä aborttia vastaan. Jos se on sinusta oikea ratkaisu, niin sinulla on siihen oikeus. Tarkoitin lähinnä sitä, että mietit oikeasi ja teet ratkaisusi sellaisilla perusteilla, jotka voit myöhemminki hyväksyä. Ja kosto miehelle ei kokemukseni mukaan ole sellainen :-(
Olen itse ollut samanlaisessa tilanteessa vajaa vuosi sitten. Menin keskustelemaan asioista lastenvalvojalle eli sossun tädille, joka ehdotti tätä väliaikaista eroa. Sanoi että se joko auttaa tai ei, mutta siinä näkee lyhyessä ajassa haluaako se ukko muuttua vai ei.
Meillä halusi. Ja mies oli täys sika ennen asumuseroa. Kolme kuukautta riitti. Tapasimme kuitenkin joka päivä ja keskustelimme asioista. Nyt olemme onnellisempia kuin koskaa kahden lapsemme kanssa. Tiedän että karikoita tulee vielä niinkuin jokaisessa parisuhteessa mutta pitää muistaa molempien tehdä työtä suhteen eteen koko ajan.
Minulle paska mies ei olisi oikea syy. Oikea syy voisi olla tietoisuus siitä, että en pysty vastaanottamaan vauvaa, siis en millään. Toinen syy voisi olla oma sairauteni, joka estäisi turvallisen raskauden.
Väärät syyt ovat yleisin syy siihen, että tehtyjä päätöksiä katuu.
Jos haluat pitää lapsen, pidä se. Mikää muu syy ei ole yhtä painava. Miehesi velat ovat hänen velkojaan, sinä pääset omaan elämään kiinni kyllä.
Jos et haluasi tehdä aborttia, on se niitä asioita joissa aika ei paranna haavoja. Eikä todellakaan suhdetta mieheesi. Jos otat vähän etäisyyttä mieheesi, saattavat jopa isän ja lasten välit parantua, koska isä lapsia tavatessaan on heistä kokonaan vastuussa. Näin käy joillakin, ei valitettavasti kaikilla.
Halusin vain sanoa, että mitä ikinä päätätkin, niin se on oikea ratkaisu!
En tiedä auttaako yhtään, mutta yritä ajatella näin: Kumpaa itse haluaisit: Syntyä jo vaikeaan tilanteeseen ja ehkä olla onneton vai olla syntymättä ja olla onnellinen pilvenreunalla ilman huolia? Kukaan ei voi kertoa, mitä tapahtuu jos päätät pitää lapsen. Tee juuri niin kuin SINUSTA tuntuu, se on oikea ratkaisu. Voimia paljon, mitä sitten ikinä päätätkin... <3