Miksi miehet ajavat pyörällä liian pienellä vaihteella?

cruising show show show, i want ride my bicycle, i want ride my bike. 

tyhmä aloittajs.

Vierailija kirjoitti:

Nopea veivaus parantaa erektiota.

Ihan varmasti! Kun kellit runnoutuvat tuusan nuuskaksi satulaa vasten polkimia takoessa :DDDDDD.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihteeton mummomankeli on paras kunnonkohottajat. Vävy, jolla kymmeniä vaihteita pyörässään ja pyöräilee paljon, oli tuskissaan kun lainasi minun pyörääni kerran. Oli kuulemma rankka vekotin polkea. Minä sillä sotken joka päivä töihin, kauppaan jne, jopa iso koiranruokasäkki tulee kevyesti mukana tarakalla.

Kyse ei varmaankaan ollut kunnosta ja sen kohottamisesta, vaan että mummonpyörä on vaan niin surkea ajettava pidemmän päälle. Ajoasennosta lähtien. Lyhyillä matkoilla toki ajaa asiansa.

Kyllä minä sillä poljen 15km suuntaansa työmatkaa suurimman osan vuotta. 

Se myös on todella huvittavan näköistä, kun naiset vemppaavat yläkroppaa sarvelta sarvelle ylämäissä, kun yrittävät saada lisäpontta polkemiseen :D - ei vissiin riitä reisissä ytyä.



Ja itse poljen kyllä aina kolmivaihteisen pyörän kolmosvaihteella. Tosi harvoin käytän ykköstä.

Setämiesten tyyliä. Ja tekno soi luureissa...

On tosi tuo että miehet ajaa satula liian alhaalla. Ja ne tykkää ajaa pienikokoisilla pyörillä myöskin. Tuntevat hallitsevansa sellasen paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä sinun mielestäsi on liian pieni vaihde voi sille polkijalle olla juuri sopiva.

Joku tuolla yllä puhui kadenssista eli poljinkierroksia per minuutti. Sille on eri tavoitteita ihan kuin kuntosalillakin kävijöillä on eri tavoitteita.

Tikkaamista hauskempia on nämä jotka polkevat polvet ja varpaat reilusti ulospäin. Kun pitäisi siis olla polvet varpaat suoraan eteenpäin. Olen miettinyt että onko isolla mahalla tässä joku yhteys? 

Ne, jotka polkevat polvet ja varpaat ulospäin, kantapäät polkimilla eivät useinkaan ole lihavia, mutta miehiä valtaosa. Liekö osansa miehisellä anatomialla?

Setä jumppaa. Se ei halua treenattuja reisiä, vaan selluliitit poijes. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihteeton mummomankeli on paras kunnonkohottajat. Vävy, jolla kymmeniä vaihteita pyörässään ja pyöräilee paljon, oli tuskissaan kun lainasi minun pyörääni kerran. Oli kuulemma rankka vekotin polkea. Minä sillä sotken joka päivä töihin, kauppaan jne, jopa iso koiranruokasäkki tulee kevyesti mukana tarakalla.

Kyse ei varmaankaan ollut kunnosta ja sen kohottamisesta, vaan että mummonpyörä on vaan niin surkea ajettava pidemmän päälle. Ajoasennosta lähtien. Lyhyillä matkoilla toki ajaa asiansa.

Kyllä minä sillä poljen 15km suuntaansa työmatkaa suurimman osan vuotta. 

Ei se silti mummonpyörästä hyvää ajettavaa tee, että sinä sellaisella ajat. Itsehän toki pyöräsi valitset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä sinun mielestäsi on liian pieni vaihde voi sille polkijalle olla juuri sopiva.

Joku tuolla yllä puhui kadenssista eli poljinkierroksia per minuutti. Sille on eri tavoitteita ihan kuin kuntosalillakin kävijöillä on eri tavoitteita.

Tikkaamista hauskempia on nämä jotka polkevat polvet ja varpaat reilusti ulospäin. Kun pitäisi siis olla polvet varpaat suoraan eteenpäin. Olen miettinyt että onko isolla mahalla tässä joku yhteys? 

Ne, jotka polkevat polvet ja varpaat ulospäin, kantapäät polkimilla eivät useinkaan ole lihavia, mutta miehiä valtaosa. Liekö osansa miehisellä anatomialla?

Kun polkee kerran kesässä, on kiva hauskuutella samalla. Oma tyyli on tod näk nk.vammaisen näköinen, niin tämä keventää/peittää vaikutelmaa. Ojasta allikkoon -metodi.

Sultahan vääntyy lumpiot jos poljet oikeasti noin. Nämä ei urheile, nämä leikkii. 

huomaa ettei  AP pyöräile itse ikinä

Mummopyörässä on jatkuvasti joku kolmosvaihde päällä, varsinkin liikkeellelähdöt raskaita ja vähänkään kun vauhti lisääntyy, sitten pitäisi tikata vinhasti polkimia että olisi edes jonkinlainen matkavauhti. Mulla oli jo peruskoululaisena 80-luvulla kolmevaihteinen pyörä ja kyllä se minusta on kieltämättä parempi kuin vaihteeton. Nyt siis 21-vaihteinen (3x7) ja tämä määrä vaihteita tuntuu täysin riittävältä.

Kuorma-autoissahan on myös paljon vaihteita, dieselmoottorissa kun on hyvin rajallinen käyntinopeusaluekin, sama vähän ihmisessäkin, ei niitä jalkoja määräänsä nopeammin pysty pyörittämään, joten suuri määrä vaihteita on perusteltu valinta.

Rekka-auton voimalinljalta varmaan särkyisi jotain jos yrittäisi varsinkin täydessä lastissa lähteä liian isolla vaihteella liikkeelle.

Henkilöautokaan ei lähde kolmosella liikkeelle, kuin ehkä kytkintä pahasti luistattamalla mutta se kuluu sitten hyvin nopeasti savuna ilmaan. En usko että se vaihteeton mummopyöräkään tekee kovin hyvää repiä liikkeelle sillä ainoalla vaihteellaan, monethan näkyy potkaisevankin vähän vauhtia ennenkuin nousevat sen kyytiin, kytkimen luistatuksen vastine :D

Jotkut ajavat ylämäet seisaallaan polkien ja pyörää kallistellen puolelta toiselle saadakseen lisävoimaa polkimiin. Se näky tuo mieleen kerran kuulemani luonnehdinnan polkupyöristä: rimpuilurauta.

Miksi ihmiset ajavat satula omituisen alhaalla, polvet koukussa?

Itse olen ajanut kaikenlaisilla pyörillä. Kunnon kohottamiseen on paras pyörä 1-vaihteinen naisten tai miesten polkupyörä. Tavallisella 1 vaihteisella olen vuodessa ajanut parhaimmillaan noin 17000 km kesät talvet.

Ei kilpapyöräilijät aja vahingossa suurella kadenssilla.

Vierailija kirjoitti:

Tikkaamista hauskempia on nämä jotka polkevat polvet ja varpaat reilusti ulospäin. Kun pitäisi siis olla polvet varpaat suoraan eteenpäin. Olen miettinyt että onko isolla mahalla tässä joku yhteys? 

Humalainen yrittää pitää tasapainoa.