Lue keskustelun säännöt.
30v sinkku, apua?
19.06.2024 |
Olen koko elämäni ollu kokoajan jonkun kanssa parisuhteessa. Max pari kuukautta itsekseni. Nyt olen viimeisen yli vuoden aikana ollut vaan yksin. Olen tarkemmin 29v.
Mitä pidempään olen yksin sitä enemmän tuntuu etten halua ketään. Minulla on kaksi alakoulu ikäistä lasta (ensimmäisen mieheni kanssa ei eri miehille) mutta en muutenkaan ole kovin haluttua tavaraa tässä iässä. Mutta se ei haittaa. Haluaisin tavallaan vierelleni miehen jonka kanssa vanheta ja haluaisin vielä yhden lapsen... mutta minua ällöttää, oikeasti ällöttää ajatus esim pussailusta tai seksistä. Ahdistaa ajatus että minun kotonani olisi joku ylimääräinen. Ahdistaa ajatus tutustumisesta uuteen ihmiseen niin syvällisesti. Ahdistaa jos tapaa jonkun ja tuhlaa vuosia ja se ei taaskaan onnistu ja jään taas yksin. En vaan halua ketään miestä. Ja joo eihän se haittaa, se on vaan hyvä jos osaa olla yksin ja blaablaa MUTTA en halua myöskään olla yksin loppuikääni ja tässä alkaa loppumaan aika jos haluaa löytää vielä kumppanin. Tai jos haluaa yrittää vielä yhtä lasta. Mitä minä teen?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melko tuttua tekstiä ajalta kun olin vielä itse ilman parisuhdetta.
Yksin osaan todellakin olla ja ajattelin samoin että saa olla aikamoinen nainen jonka kanssa haluan olla.
Oikeastaan välillä vieläkin tulee tunne(onneksi harvoin) kun on lasten ja naisen sekä hänen lapsensa kanssa että miksi tää on välillä niin hankalaa, eikö oikeasti olisi helpompi olla omien lasten kanssa ihan vaan nelistään
Mutta.. kun tää nainen vei sydämen ja järjen ja on vaan naisena unelma. Toki ei täydellinen ole hänkään, enkä minäkään. Riitoja tulee tasaiseen tahtiin mutta niistä selvitään.
Sinuna en olisi huolissani, pidä rima korkealla, vastaan voi todellakin tulla se jonka kanssa vaan asiat synkkaa ja jonka kanssa on hyvä olla, ei todellakaan sillä tunteella että pitää olla jonkun kanssa.