Lasten hankkiminen on luopumista
Toki tietoista luopumista. Mutta siinä luopuu saavutetusta urasta ja oikeastaan koko siihenastisesta elämästä.
Tämä kuitenkin kuuluu elämään.
Tästä ei mielestäni paljon puhuta.
Kommentit (7)
Lallatilaa.... miksi te velat ette nauti velailustanne?
Minusta se oli saamista. En luopunut mistään.
Luovuin vyötäröstäni, mutta ehkä se olisi lähtenyt muutenkin iän mukana.
Ei varmaan puhuta, kun tavallisen aikuisen ihmisen ei yleensä tarvitse luopua mistään. Et jää oikeasti yhtään mistään paitsi, vaikka olisit pari vuotta pois työelämästä. Eivätkä lapset ole pieniä kuin muutaman hassun vuoden. 50 vuoden työurassa joku äitiysvapaa on yksi hyttysen pieru.
Itse juhlin ja biletin parikymppisenä opiskelijana ihan riittävästi. En kaipaa aikuisena enää mitään kännijuhlia. Ne on nähty. Ja harrastamaan olemme päässeet aina hyvin vuorottelemalla miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mistä kaikesta te luovuitte? Ap
Lähinnä tyhjästä, lapsettomasta elämästä.
Mistä kaikesta te luovuitte? Ap