Lue keskustelun säännöt.
Meillä elettiin todella köyhästi 80-luvulla
15.06.2024 |
Vanhemmat pitkäaikaistyöttömät ja ennen kuin täyttivät 50v jäivät sairaseläkkeellä. Ei ollut meidän perheessä nousukautta .
Kommentit (32)
Meillä oli rahaa ja elettiin leveästi kuten nykypäivänäkin.
Säälin todella köyhiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten oli mahdollista, että molemmat vanhempasi olivat pitkäaikaistyöttömiä 80-luvulla, jolloin oikeastaan kaikki pääsivät tekemään jotakin työtä? Oli kouluja käyty tai ei.
Olivatko vanhempasi ammattiin kouluttautumattomia? Tai fyysisesti/psyykkisesti sairaita? Muuten on hankala
Vierailija kirjoitti:
Miten oli mahdollista, että molemmat vanhempasi olivat pitkäaikaistyöttömiä 80-luvulla, jolloin oikeastaan kaikki pääsivät tekemään jotakin työtä? Oli kouluja käyty tai ei.
Olivatko vanhempasi ammattiin kouluttautumattomia? Tai fyysisesti/psyykkisesti sairaita? Muuten on hankala
En tiedä, miksi eivät saaneet töitä. Isällä oli ammatti, äidillä ei. Asuttiin pienessä n 2000 asukkaan kunnassa. Jäivät sitten mielenterveysongelmista eläkkeelle.
Mun vanhemmat olivat duunareita. Palkka meni elämiseen. 70-80-luvuilla.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat olivat duunareita. Palkka meni elämiseen. 70-80-luvuilla.
Meillä kans duunareita, mutta rahaa jäi reilusti ylitse ja oli kesämökit ja veneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta köyhästä lapsuudestakin voi ponnistaa oman sinisen talon omistajaksi ja arubanlomailijaksi. Enää puuttuu hampaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten oli mahdollista, että molemmat vanhempasi olivat pitkäaikaistyöttömiä 80-luvulla, jolloin oikeastaan kaikki pääsivät tekemään jotakin työtä? Oli kouluja käyty tai ei.
Olivatko vanhempasi ammattiin kouluttautumattomia? Tai fyysisesti/psyykkisesti sairaita? Muuten on hankala
En tiedä, miksi eivät saaneet töitä. Isällä oli ammatti, äidillä ei. Asuttiin pienessä n 2000 asukkaan kunnassa. Jäivät sitten mielenterveysongelmista eläkkeelle.
Mielenterveysongelmat voisi selittää asian ja varmaan on ollutkin taustalla, kun ovat molemmat niistä syistä jääneet eläkkeelle. Siihen aikaan niistä asioista ei puhuttu. Mutta sairaseläkkeellä/työttömänä oli tuolloin pääosin ainoastaan ne, jotka eivät sairautensa tai kouluttautumattomuuden vuoksi kyenneet töihin. Kaikki muut työllistyivät jopa ilman koulutustakin.
Harmillista, että elämänne oli niukkaa. Toivottavasti sinä sait rakennettua itsellesi paremman elämän myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin ei kukaan saanut rahaa ilman töiden tekemistä. Toisin kuin nykyään. Tukien varassa eläminen pitäisi jälleen tehdä häpeän aiheeksi eikä oikeudeksi.
Meillä oli silloin vielä köyhempää: Meidän koko perhe oli koditon ja asuimme jossain sillan alla. Päivisin kerjäsimme eri paikoissa isä, äiti ja kolme lasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta köyhästä lapsuudestakin voi ponnistaa oman sinisen talon omistajaksi ja arubanlomailijaksi. Enää puuttuu hampaat.
Nykyään Arubassa lomailee jo toimeentulotukiasiakaskin.
No sitten Valiksen on syytä valita joku eksklusiivisempi kohde. Ei menestyneen yrittäjän ja hallituksen puheenjohtajan sentään sovi rahvaan seassa lomailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihan 80 luvulla mutta 70 luvun lopussa ollessani noin 5 vuotias muistan hämärästi meidän grillanneen ahvenfileitä syötäväksi kun rahaa ei ollut ruokaan. Olin lisäksi järkyttävän allerginen kalalle, pelkkä kalan haju sai kuulema ihoni punoittamaan. Isäni oli kotikuntani suurituloisimpia mutta veti kaiken maailmalle leveäksi kuin myös kurkusta alas.
Ahvenfileehän on ruokien aatelia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olimme 80 -luvulla varmaan ihan tukevasti keskiluokkaisia. Sanon varmaan, sillä ei lapsille puhuttu raha-asioista ja kaikki naapurustosta olivat samaa tulotasoa. Olen syntynyt -71.
Molemmat vanhemmat oli töissä; isä kaupungin rakennusmestari ja äiti palkanlaskija/kirjanpitäjä. Asuttiin omakotitalossa Kemissä. Oli kesämökki ja auto, 80 -luvun lopulla 2 autoa. Isä metsästi ja AINA oli hirvenlihaa. En lapsuudessani muista, että kertaakaan olisi ostettu kaupasta lihaa, vaan se oli AINA hirvenlihaa.
Mistään en muista olleen puutetta, mutta ei meille lapsille mitään ihmeitä osteltu. En kyllä muista kovin ihmeitä vaatineenkaan. Siitä olin katkera, että olisin halunnut lähteä vaihto-oppilaaksi USAan lukion aikana ja en saanut. Sanottiin tai ainakin sain sen käsityksen, että kyse oli rahasta, mutta kun nyt aikuisena kysynyt äidiltä, niin todellinen syy oli kuulemma se, että äiti ei missään nimessä halunnut olla vuotta erossa lapsestaan eikä uskaltanutkaan päästää vuodeksi kaukaiseen maahan.
Hyvin meillä meni. Myös 90 -luvulla. Kaikki johtui siitä, että molemmat vanhemmat oli koko ajan töissä.
Jees: Kaikista vastauksista huomaa aina sen, että vanhemmat olivat TÖISSÄ jos perheellä meni kohtalaisen hyvin. Mitä vikaa oli, jos mies oli talkkari ja nainen kauppa-apulainen tai siivooja, jos ei kerta muuta koulutusta ollut?
Olin parhaiten palkatussa työpaikassani 1980-luvulla. Sunnuntaina ylitöistä tuli nelinkertainen palkka. Sunnuntailisä + ylityölisä.
Kyllä varmasti useimmille 1980-luku oli juuri sellaista kulta-aikaa, jollaisena sitä muistellaan. Työtä tosiaan sai kävelemällä firman ovesta sisään.
Itse olin opiskelija enkä oikeastaan vielä edes kaivannut muuta kuin kesätöitä, mutta minut kirjaimellisesti revittiin kokopäivätyöhön. Ensin yksi yritys "pakotti" hommiinsa ja joku vuosi myöhemmin toinen houkutteli todella isolla rahalla omiin leipiinsä.
Maisterintutkinto piti viimeistellä työn ohessa, niin kuumaa oli meno silloin.
Toki sitten 1990-luvun lama iski rankasti ja minäkin koin työttömyyden, jota ei suureksi onnekseni kuitenkaan kestänyt kuin kolme kuukautta.
1980-luvulla työttömyyttä ei käytännössä ollut vaan työvoimapula. Työhön pääsi sormea napsauttamalla, jos vain halusi. Ja melkein kaikki kyllä halusivat, "vapaaehtoinen työttömyys" oli silloisesta näkökulmasta aika käsittämätön ilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Miten oli mahdollista, että molemmat vanhempasi olivat pitkäaikaistyöttömiä 80-luvulla, jolloin oikeastaan kaikki pääsivät tekemään jotakin työtä? Oli kouluja käyty tai ei.
Olivatko vanhempasi ammattiin kouluttautumattomia? Tai fyysisesti/psyykkisesti sairaita? Muuten on hankala
Aina on ollut ja aina tulee olemaan tällaisia ihmisiä. Täystyöllisyys on mahdottomuus.
Omaa kapeakatseisuutta ei kannata noin jakaa.
Mun vanhemmilla oli pientila, joka ei kannattanut. Ei tullut sisälle lämmintä vettä, ulkosaunassa piti peseytyä, vessaakaan ei ollut, vaan ulkohuussi. Välillä oli rahat niin loppu, että ei ollut vara ostaa ruokaa. Muistan, miten alle kouluikäisenä etsin jotain omia 50 pennisiäni äidille, joka itki sitä, että ei ollut rahaa. Mun ruokamuistot kasarilta on kaurapuuro ja perunat&ruskea kastike. Isovanhempien luokse kun välillä pääsi hoitoon niin oli juhlaa, että siellä oli leivän päälle juustoa. Leluja mä en edes ilennyt lapsena pyytää, kun tiesin, että niihin ei ole varaa. Mun puoliso on elänyt lapsuutensa keskituloisessa duunariperheessä pikkukaupungissa ja sillä on ihan erilaiset muistot kasarista.