Muita, joiden hiuksista vanhemmat määräsivät teini-ikään asti?

Nykyisin säälin isoja lapsia, joilla on letti. Kodin vaikutus näkyy. Ap

Pääsin ensimmäisen kerran kampaajalle 13-vuotiaana. Tasoitettiin. Ap

Lestadiolainen tms?

Vierailija kirjoitti:

Lestadiolainen tms?

Ei lainkaan, vanhempani eivät olleet uskonnollisia. Kontrollifriikkejä minun suhteeni sitäkin enemmän. Ap

Minä. Mun äiti halusi leikata tukkani aina lyhyeksi. Ekan kerran sain kasvattaa polkan yläkoulussa ja pitkän tukan lukion kolmannella. Kärsin koko nuoruuteni.

Kyllä mun piti noudattaa edes hiusten suhteen äidin visiota hänen tyttärestään. Äiti itse pieni ja siro, minä taas rotevaa sorttia sekä keräsin jo lapsena massaa keskivartaloon, eli ei mitään mahdollisuutta pukea minua kuten halusi, kun ne kivat prinsessavaatteet ei vaan mennyt mun päälle. Enkä olisi niitä edes pistänyt päälleni. Otsatukkaakaan en olisi saanut leikata. ihan älytöntä näin jälkikäteen ajateltuna.

Ei nyt ihan mutta kuljin tikkusuorassa rasvaisessa närttitukassa, kun koko pään permanentti olisi sopinut mutta isäni mielestä se oli tyyliin syntiä (tytöllä).

Oletteko te muut saaneet jo pienenä päättää hiustenne pituuden ja sen, miten hiuksianne pidätte? Muistoja? Ap

Joo, piti olla tosi pitkät hiukset, lantiolle saakka. Äiti ei antanut leikata, oli tosi ylpeä niistä koska olivat niin paksut ja pitkät ja ihmiset aina kehuivat miten komea letti minulla oli. En olisi aikuisenakaan saanut leikata, äiti aina kommentoi ja voivotteli ja oli marttyyri asiasta. Yllättävän pitkään tottelin ja halusin miellyttää, mutta sitten havahduin että eihän tämä ole normaalia ja tervettä käytöstä, ja sen jälkeen olen tehnyt mitä haluan ja olen äidillekin sanonut napakasti että asiani eivät hänelle kuulu. Huokailua ja marinaa kuuluu silti edelleen.

Samaa käytöstä oli muihinkin asioihin liittyen, piti mm. olla hyvä todistus ja menestyä elämässä jotta tuon kunniaa vanhemmilleni.

Paljon olisi sanottavaa lapsuuteeni liittyen, mutta eiköhän tämä riitä tällä erää.

Vierailija kirjoitti:

Joo, piti olla tosi pitkät hiukset, lantiolle saakka. Äiti ei antanut leikata, oli tosi ylpeä niistä koska olivat niin paksut ja pitkät ja ihmiset aina kehuivat miten komea letti minulla oli. En olisi aikuisenakaan saanut leikata, äiti aina kommentoi ja voivotteli ja oli marttyyri asiasta. Yllättävän pitkään tottelin ja halusin miellyttää, mutta sitten havahduin että eihän tämä ole normaalia ja tervettä käytöstä, ja sen jälkeen olen tehnyt mitä haluan ja olen äidillekin sanonut napakasti että asiani eivät hänelle kuulu. Huokailua ja marinaa kuuluu silti edelleen.

Samaa käytöstä oli muihinkin asioihin liittyen, piti mm. olla hyvä todistus ja menestyä elämässä jotta tuon kunniaa vanhemmilleni.

Paljon olisi sanottavaa lapsuuteeni liittyen, mutta eiköhän tämä riitä tällä erää.

Tasan sama. Ap

Vanhempani olivat molemmat narsisteja ja välillä kilpailivat kumpi leikkaa hiukseni. Koskaan ei kysytty minulta mitä haluan. Teininä kasvatin pitkän letin, pulisongit ja parran, niin sai kuulla molemmilta kuittia väliajoin. En ole kummankaan kanssa ollut pitkään aikaan tekemisissä, eli välit poikki. Saavat minun puolestani mädääntyä vanhoilla päivillään.

Sain kyllä isompana päättää. En muista mitä pienempänä, mutta pottatukka oli silloin, varmaan äidin elämän helpottamiseksi.

Minun yksinkertainen äiti pakotti mulle aina lyhyen poikatukan, sanoi että sitä on helpompi hoitaa ja että jos hiuksia leikkelee niin ne alkaa kasvaa paremmin! Juurestahan ne kasvaa, eikä latvoista.

Oli kateellinen minulle, tyttärelleen. Kasvatin pitkät hiukset ja 18-vuotiaana sain pitkätukkaisena mallintöitä. Äitiä v -- t utti.

Kyllähän ne yritti. Mutta 12-vuotiaana repäisin, varastin mustan hiusvärin kaupasta ja vanhempien ollessa töissä värjäsin sillä kotona tukkani. Lisäksi leikkasin tukan lyhyeksi, letti saksilla poikki vaan. Sen jälkeen ne tajusivat, että ei taida enää kontrollointi onnistua :D 

Sain aina päättää itse hiusteni pituudesta. Jossain vaiheessa halusin leikata luonnonkiharat hiukseni ihan lyheksi ja näin sitten tehtiin. 

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te muut saaneet jo pienenä päättää hiustenne pituuden ja sen, miten hiuksianne pidätte? Muistoja? Ap

Joo ihan itse sain päättää hiuksistani. Kuvista näkee, että mieli muuttui paljonkin välillä. Oli pitkää ja sitten lyhyttä ja taas kasvatettiin pitkää, kunnes leikattiin lyhyeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Sain aina päättää itse hiusteni pituudesta. Jossain vaiheessa halusin leikata luonnonkiharat hiukseni ihan lyheksi ja näin sitten tehtiin. 

Sen muistan, kun kampaaja kysyi, että olenko nyt ihan varma että haluan leikata nämä ihanat hiukset ihan lyhyeksi. Hän ei olisi halunnut leikata, mutta teki lopulta työtä käskettynä. Tuo hetki on jäänyt kyllä mieleen. 

Yllättävää, että monen muistot ovat nimenomaan niin päin, että ei olisi saanut leikata. Nykynuoria kun katsoo, niin tuntuu etteivät ne oli parturissa käyneetkään. Varsinkin tytöillä näkee usein pitkiä leikkaamattomia hiuksia.

Minulla oli aina lyhyet hiukset lapsena ja koko ajan minua luultiin pojaksi, mikä oli tosi ärsyttävää. Teini-ikäisenä kasvatin pidemmät hiukset. Siitä seurasi äidin jatkuva mäkätys, että leikkaatukkasi, leikkaatukkasi, leikkaatukkasi. Tätä kuulin siis päivittäin.

Pitkän painostuksen jälkeen annoin periksi ja äiti kärräsi minut heti kampaajalle, joka kyni kaiken pois. Perustelu: "kun ne pitkät hiukset on niin hankalat hoitaa". Tämä siis äidiltä, jolla ei ole koskaan eläessään ollut pitkiä hiuksia ja joka ei koskaan ostanut minulle kuin halvinta markettishampoota, ei siis edes hoitoainetta ja hiukseni olivat silti paksut ja hyväkuntoiset. Mutta poishan ne piti kyniä, kun äidin mielestä en saanut sellaisia pitää.

Nyt olen yli 50-vuotias ja edelleen pitkät hiukset. Kyniköön äiti omat hiuksensa jos haluaa, minulle hänen mielipiteellään ei ole enää pätkänkään väliä.

Olisin halunnut teininä värjätä hiuksia 80-luvulla. Enpä saanut. Toisaalta olen ihan tyytyväinen etten silloin aloittanut, sillä en ole aikuisenakaan hiuksiani värjännyt. Pari kertaa otin raidat. Ja hiukset on pitkät, vaaleat ja hyväkuntoiset edelleen. Minulla on ystäviä. Jotka on värjäys-ja kampaamokierteessä.