Lue keskustelun säännöt.
Pienituloisen identiteetti, pääseekö siitä eroon?
12.06.2024 |
Ikää mulla on 46 eli olen teini-ikäisenä kokenut 90-luvun laman, vanhempien luottotietojen menetyksen ja ties mitä taloudellista ahdinkoa. En ole koskaan päässyt nauttimaan kulutusjuhlasta. Olen aina pärjännyt jotenkin taloudellisesti ja saanut velvoitteeni hoidettua. Nyt kun olen saanut lapset maailmalle ja olen edennyt urallani sopivaan vaiheeseen ja palkkaan, niin huomaan, että en osaakaan nauttia ja ostaa vaikka satasen kenkiä, vaan yritän aina löytää vähän halvemmat, vaikka varaa olisi. Matkustellessa tuntuu vaikealta kuluttaa omaa nautintoa varten. En siis osaa oikein nauttia työni hedelmistä.
En ole suurituloinen, ihan vaan tavallinen keskituloinen, mutta palkasta jää noin tonni kuukaudessa säästöön
Pääseekö tästä ajan kanssa eroon kun rahaa alkaa kertymään?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On niitä miljonäärejäkin, jotka eivät tuhlaile. Olen itsekin kuunnellut keskiluokkaisilta tutuilta monen monituista solvausta siitä, kun en esimerkiksi matkustele tai asun vääränlaisessa asunnossa. He eivät tiedä varallisuustilanteestani ja mahdollisuuksistani. Olettavat vaan, että koska en kuluta samoihin asioihin kuin he, se johtuu siitä, ettei ole varaa
Tosiasiassa olen kokenut kaiken sen, mitä varten he ovat joutuneet työskentelemään, hyvin pienellä vaivalla jo vuosia sitten. Se mistä he riitelevät kynsin hampain, on tarjottu minulle hopealautasella. Jos sen tuollaisille pikkusieluisille kertoisi, he kostaisivat. Olen siis hyväksynyt heidän pahan olon purkauksensa, mutta yhteydenpito on tietysti jäänyt, koska kanssakäyminen on vastenmielistä
Mieti tarkasti, että onko maailmassa todella sellaisia paikkoja, joiden näkeminen ja kokeminen muuttaisi jotakin sinussa ja elämässäsi. Kenkien suhteen eroa on siinä, käyttääkö jäykkä- vai kevytrunkoisia, mutta sekään ei ole sijoitusmäärästä kiinni
Ja sitten mieti sitä, mistä oikeasti nautit elämässä: minä esimerkiksi nautin siitä, että voin käydä ulkona syömässä tai kahvilla. Ei sitä varten tarvitse barcelonaan mennä. Sijoita siihen, mistä oikeasti pidät ja jätä kerskakulutus rahvaalle