Miltä teistä äidit tuntuu kun nuori aloittaa seurustelun?

Mulla kaikki kolme tytärtä aloitti seurustelun täysi-ikäisenä. Silloin ihan ok

Ostin pojalle useamman paketin kortsuja

Olisi ihanaa. Miltä tuntuu teistä jonka nuori taitaa jäädä yksin, onko muita? 

Puhu asioita se on tärkeää, kysele millainen kumppani on, miten he viettävät aikaa.

Kysy millainen ehkäisy on , painota sen tärkeyttä, vain kondomi suojaa tartunnoilta.

Kerro seksistä, se ei ole kuin pornoa, eikä pidä suostua mihinkään mikä ei tunnu itsestä hyvältä. Eikä seksiä oo kiire harrastaa vaikka olisi suhteessa.

Kerro millaista väkivalta on suhteessa, sitä on monta muotoa ja nuoren pitää oppia tunnistamaan mikä on hyvä suhde ja mikä huono.  

Pitää ymmärtää että lapsella ei ole kokemusta siitä mikä on normaalia suhteessa ja mikä ei.

Kaikki eivät ole nähneet kovin hyvää esimerkkiä siihen millainen on hyvä suhde, esim vanhempien suhde on voittanut olla riitaisa.

Kavereiden kautta saadut opit taas voivat olla jopa haitallisia.

Vierailija kirjoitti:

Olisi ihanaa. Miltä tuntuu teistä jonka nuori taitaa jäädä yksin, onko muita? 

Aikuisenakin ehtii

Itse olin tuossa iässä ihan a-seksuaali

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi ihanaa. Miltä tuntuu teistä jonka nuori taitaa jäädä yksin, onko muita? 

Aikuisenakin ehtii

Itse olin tuossa iässä ihan a-seksuaali

Kyylä se a kin kelpaa joillekin 

Miten tuohon nyt pitäisi erityisemmin suhtautua? Poika oli ekan seurustelusuhteen aikana 16-vuotias. Olin aivan iloinen.

En ollut varma, että onko poika kiinnostunut tytöistä vai pojista, joten olin salaa todella helpootttunut, kun alkoi seurustella tytön kanssa. Se ei ole vitsi, vaan oikeasti, vaikka kuulostaa tyhmältä ja olen mielestäni erittäin suvaitsevainen vöhemmistöjä kohtaan. Nyt voi haaveilla joskus lapsenlapsistakin. Plussana vielä se, että ko tyttöystävä on todella fiksun ja järkevän oloinen, eikä mikään pinnallinen bimbotyyppi,jonka hän olisi valinnut vain ulkonäön takia. Eli olin ylpeä siitä, että minulla on niin fiksu poika. Kolmanneksi vielä se, että poika on tosi kiinnostunut siitä tytöstä ihmisenä ja henkisesti ja puhuu hänestä kunnioittavasti, empaattisesti ja välittävästi. Eli poika tuntuu olevan kasvanut kunnolliselsi ja välittäväksi ihmiseksi ja olen siitäkin ylpeä äiti.

Ehkei kaikki nuoret ole ikuisesti yhdessä. Ja osa on aikuisenakin sinkkuja. Nuorena tosin uskoo ikuiseen rakkauteen ja ettei kukaan muutu.

Poikani aloitti seurustelun lukion ekalla ja olin todella iloinen ja innoissani, piti ihan hillitä itseäni. Paljon tuli juteltua kaikesta tärkeästä ja kondomeja ostin. 

Vierailija kirjoitti:

Puhu asioita se on tärkeää, kysele millainen kumppani on, miten he viettävät aikaa.

Kysy millainen ehkäisy on , painota sen tärkeyttä, vain kondomi suojaa tartunnoilta.

Kerro seksistä, se ei ole kuin pornoa, eikä pidä suostua mihinkään mikä ei tunnu itsestä hyvältä. Eikä seksiä oo kiire harrastaa vaikka olisi suhteessa.

Kerro millaista väkivalta on suhteessa, sitä on monta muotoa ja nuoren pitää oppia tunnistamaan mikä on hyvä suhde ja mikä huono.  

Pitää ymmärtää että lapsella ei ole kokemusta siitä mikä on normaalia suhteessa ja mikä ei.

Kaikki eivät ole nähneet kovin hyvää esimerkkiä siihen millainen on hyvä suhde, esim vanhempien suhde on voittanut olla riitaisa.

Kavereiden kautta saadut opit taas voivat olla jopa haitallisia.

Minä tein tuon kaiken ja yritin olla valistunut äiti. Kunnes lapsi (19 v) vihdoin sanoi, ettei heillä ole vielä seksiä, eikä ole siitä vielä kiinnostunut ja että tuntuu ikävältä kuunnella niin paljon kommentteja aiheesta. Vähänkö nolotti. Ehkä me aikuiset luullaan liian herkästi, että nuoret harrastaisivat seksiä, kun monelle riittää kädestäpitäminen ja juttelu ja sellainen ihastuneena yhdessä kyhnääminen.

Minua ainakin jännitti ja pelotti. Poikakaveri osoittautui kuitenkin tosi mukavaksi, fiksuksi ja vastuuntuntoiseksi nuoreksi mieheksi. He ovat edelleen yhdessä ja kohta tulee kaksi vuotta seurustelua täyteen. 

Haikeutta. Taas yksi asia virstanpylväs saavutettu kohti aikuisuutta.

Murrosiässä valitettavasti tulee tuommoisia hetkiä paljon ja sitten ykskaks se äidin oma kullannuppu on muuttanut pois kotoa. Tuosta vaan. Olikohan tuo vielä valmis tähän maailmaan.

Esikoinen muutti kaksi vuotta sitten pois heti lukion jälkeen ja yhä mulla on ikävä tiettyjä hänen kanssaan totuttuja rutiineja. Vaikka nähdään viikottain, niin ei se ole sama. Seuraava lapsi tässä tekee muuttoa nyt syksyllä...

Nää lasten muutot on mulle kova paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhu asioita se on tärkeää, kysele millainen kumppani on, miten he viettävät aikaa.

Kysy millainen ehkäisy on , painota sen tärkeyttä, vain kondomi suojaa tartunnoilta.

Kerro seksistä, se ei ole kuin pornoa, eikä pidä suostua mihinkään mikä ei tunnu itsestä hyvältä. Eikä seksiä oo kiire harrastaa vaikka olisi suhteessa.

Kerro millaista väkivalta on suhteessa, sitä on monta muotoa ja nuoren pitää oppia tunnistamaan mikä on hyvä suhde ja mikä huono.  

Pitää ymmärtää että lapsella ei ole kokemusta siitä mikä on normaalia suhteessa ja mikä ei.

Kaikki eivät ole nähneet kovin hyvää esimerkkiä siihen millainen on hyvä suhde, esim vanhempien suhde on voittanut olla riitaisa.

Kavereiden kautta saadut opit taas voivat olla jopa haitallisia.

 

Minä tein tuon kaiken ja yritin olla valistunut ä

Mutta ne tiedot ois tärkeää olla olemassa, vaikka ei juuri sillä hetkellä ois edes sitä seksiä ja siitä pitääkin mainita että ei ole mitään ikärajaa koska sellainen pitäisi viimeistään aloittaa. Noloa usein näiden asioiden puhuminen nuoresta on, mutta tietoisuus ei kasva sillä et jättää kertomatta asioita.

 Tyttäreni aloitti seurustelemaan nykyisen aviomiehensä kanssa lukion ensimmäisellä luokalla. Vävypoika oli jo nuorena miellyttävä ja kohtelias ja hän ei ole aiheuttanut tyttärelleni sydänsuruja vielä kertaakaan. Olin varautunut lohduttelemaan mahdollisissa kriisitilanteissa, mutta kaikki sujunut hyvin ja lohdutuksen sijaan päässyt tytön kanssa ensin suunnittelemaan ja vanhojentanssien asua ja kampausta, sitten yo-juhlalookkia ja vielä kihlajaisia ja häitäkin. Äidin sydäntä lämmittää ja ei voi muuta kuin laittaa kädet ristiin ja toivoa hyvän elämän jatkuvan. 🙏

Hienoltahan se tuntuu. Mutta sitten kun olivat seurustelleet pitkään ja tulikin ero, MINUN tuli ihan hirveä ikävä tyttöä 😭 Kesti tosi kauan päästä yli. Poikani kuitenkin asui vielä silloin kotona joten tyttö oli meillä usein ja tuli esimerkiksi läheisen kuoleman jälkeen heti meille... Juteltiin paljon ja tutustuttiin hyvin.

Nyt tyttäreni muutti avoliittoon, olen tavannut poikaystävänsä kahdesti. Mukava tyyppi ja heillä vaikuttaa olevan tosi hyvä suhde. Se tuntui hetken aikaa tosi omituiselta, etten ole tyttärelle enää se ihminen jolle ilmoitetaan heti ensimmäisenä uudesta työpaikasta tms 😄 mutta näinhän sen kuuluu mennäkin.

Kaiken kaikkiaan vain hienoa että lapset kasvaa, itsenäistyy, rakastuu, elävät elämäänsä, pärjäävät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puhu asioita se on tärkeää, kysele millainen kumppani on, miten he viettävät aikaa.

Kysy millainen ehkäisy on , painota sen tärkeyttä, vain kondomi suojaa tartunnoilta.

Kerro seksistä, se ei ole kuin pornoa, eikä pidä suostua mihinkään mikä ei tunnu itsestä hyvältä. Eikä seksiä oo kiire harrastaa vaikka olisi suhteessa.

Kerro millaista väkivalta on suhteessa, sitä on monta muotoa ja nuoren pitää oppia tunnistamaan mikä on hyvä suhde ja mikä huono.  

Pitää ymmärtää että lapsella ei ole kokemusta siitä mikä on normaalia suhteessa ja mikä ei.

Kaikki eivät ole nähneet kovin hyvää esimerkkiä siihen millainen on hyvä suhde, esim vanhempien suhde on voittanut olla riitaisa.

Kavereiden kautta saadut opit taas voivat olla jopa haitallisia.

Mutta ne tiedot ois tärkeää olla olemassa, vaikka ei juuri sillä hetkellä ois edes sitä seksiä ja siitä pitääkin mainita että ei ole mitään ikärajaa koska sellainen pitäisi viimeistään aloittaa. Noloa usein näiden asioiden puhuminen nuoresta on, mutta tietoisuus ei kasva sillä et jättää kertomatta asioita.

Taidat olla melko iäkäs.

Vierailija kirjoitti:

En ollut varma, että onko poika kiinnostunut tytöistä vai pojista, joten olin salaa todella helpootttunut, kun alkoi seurustella tytön kanssa. Se ei ole vitsi, vaan oikeasti, vaikka kuulostaa tyhmältä ja olen mielestäni erittäin suvaitsevainen vöhemmistöjä kohtaan. Nyt voi haaveilla joskus lapsenlapsistakin. Plussana vielä se, että ko tyttöystävä on todella fiksun ja järkevän oloinen, eikä mikään pinnallinen bimbotyyppi,jonka hän olisi valinnut vain ulkonäön takia. Eli olin ylpeä siitä, että minulla on niin fiksu poika. Kolmanneksi vielä se, että poika on tosi kiinnostunut siitä tytöstä ihmisenä ja henkisesti ja puhuu hänestä kunnioittavasti, empaattisesti ja välittävästi. Eli poika tuntuu olevan kasvanut kunnolliselsi ja välittäväksi ihmiseksi ja olen siitäkin ylpeä äiti.

Miksi se oli helpotus?

Meillä teinit eivät vielä seurustele, mutta toivon  että löytävät mieluisan fiksun kumppanin ja että seurustelu ei rajoita kaverisuhteita.

Omassa nuoruudessa aikaisin seurustelemaan ryhtyneet eivät viettäneet vapaa-aikaa kavereiden kanssa lainkaan.

Tuttavapiirin nuoria pareja katsellessa on haikeansuloista katsoa nuorten seurustelua, johon ei kuulu humalaseksisekoilut. Ollapa vielä itsekin elämään luottava ja nuoruuden rakkaudenhuuman kokeva.

Vierailija kirjoitti:

Meillä teinit eivät vielä seurustele, mutta toivon  että löytävät mieluisan fiksun kumppanin ja että seurustelu ei rajoita kaverisuhteita.

Omassa nuoruudessa aikaisin seurustelemaan ryhtyneet eivät viettäneet vapaa-aikaa kavereiden kanssa lainkaan.

Tuttavapiirin nuoria pareja katsellessa on haikeansuloista katsoa nuorten seurustelua, johon ei kuulu humalaseksisekoilut. Ollapa vielä itsekin elämään luottava ja nuoruuden rakkaudenhuuman kokeva.

Oispa itse joskus edes kokenut nuoruuden tai muunkaan iän rakkauden huumaa..