Oletko juhlahenkinen ihminen?

En. Tykkään fiilistellä juhlapäiviä itsekseni, ihmisjoukkoja inhoan.

En todellakaan. Suurinpiirtein en koskaan järjestä, ainoastaan miehen tasavuosikymmenten synttärit järjestän. Ja välttelen mahdollisuuksien mukaan muitakin juhlia, vain pakolliset, silloinkin tarjoudun tiskaamaan niin ei tarvitse paljon  osallistua kun saa olla keittiössä.

En ole yhtään. Mielestäni positiivista energiaa voi luoda tekemällä elämän juhlaa, eli positiivista pientä kivaa muualle ja positiivista energiaa. Silloin kun se on mahdollista. Aurinkoa.

Tavallaan. Tykkään juhlista, mutta juhlin niitä sen mukaan miten haluan, jaksan tai huvittaa. En siis stressaa minkään juhlan suhteen niin älyttömästi vaan mennään sillä mitä on. Esimerkiksi pukeutumisen suhteen osaan ottaa aika rennosti.

En todellakaan ole. Vihaan olla juhlinnan kohde, juhlien osanottaja tai juhlien järjestäjä. Lahjoja ja kortteja tykkään kyllä antaa ja miksenpä saadakin, mutta tuntuu mukavammalta muistaa toista arjen keskellä kuin jonakin teennäisenä merkkipäivänä. Mutta juhlat kierrän kaukaa. 

Olen kaukana siitä. Pidän kyllä joulusta ja muista juhlista, joita vietämme oman perheen kesken, mutta aika hillitysti. En voisi kuvitellakaan olevani mikään juhlien emäntä hienoine tarjoiluineen ja suunnitelmineen.  Sukujuhlissanikin löydän itseni lopulta aina eläinten luota tai muiden erakkojen nurkkauksesta.

Muistan, kun jo lapsena jännitin synttäreitäni ja olin aivan poikki juhlien jälkeen.