Voiko perheenjäsenelle sanoa, ettei ole pitänyt yhteyttä koska ei ole kaivannut?
Minulla on pari lapsuudenperheenjäsentä, joista en pidä. Johtuen siitä, miten he ovat käyttäytyneet minua kohtaan, kuinka huonosti he ovat kuunnelleet minua.
Yritän toimia elämässäni jotakuinkin "oikein", siis jotakuinkin eettisesti. Kuinka väärin on sanoa heille suoraan pitkän yhteydettömän ajan jälkeen. Että en ole pitänyt heihin yhteyttä, koska en ole kaivannut heitä? Kuinka väärin olisi sanoa rehellisesti näin heille?
Kiitos jos joku voi sanoa mielipiteensä tällaiseen tilanteeseen.
Kommentit (22)
Yleisenä kommenttina aiempiin. Kaikki ihmiset ei vaan ole kauheen kivoja, kilttejä tai lämpimiä. Persoonassa voi olla ihan lapsuudesta/nuoruudesta lähtien tuota tunnekylmyyttä, välinpitämättömyyttä toisten hyvinvoinnista, alistamisen halua, vallanhalua, yms. Ja jos näihin ei ole ajoissa puututtu, kyllähän nuo piirteet voi pysyä koko elämän ajan. Pahimmillaan voi olla perheessäkin osassa jäsenistä narsismia, machiavellinismia, jopa psykopatiaa.
Voi olla, että kohtelee myös vanhempia huonosti, syyllistää kohtelusta yms. Voi tietysti olla osittain syytäkin, mutta monesti uhriutuvan elämänasenteen kehittäneet muodostavat koko elämänasenteensa sen varaan, että muut ovat heille jotain velkaa. Muiden vika on se, että elämä on huonosti, läheisten lähinnä siis.