Onko kesken jääneistä yliopisto-opinnoista mitään hyötyä?
Olen opiskellut kolmessa eri yliopistossa ja kaikissa opinnot on jääneet kesken. Minulla on yhteensä noin 200 opintopistettä eri aloilta. Olen lukenut luonnontieteitä, viestintää ja yhteiskuntatieteitä. Onko näistä mitään hyötyä vai olenko tehnyt turhaa työtä?
Kommentit (11)
Luultavasti osa suorittamistasi opinnoista voidaan hyväksilukea yliopisto- tai amk-opinnoissa, varmaan amiksessakin. Voisi kuvitella, että saat esim. pari sivuainetta tai pakolliset kieli- ja viestintäopinnot kuitattua opinnoillasi. Tätä pitää kuitenkin kysyä koululta.
Mikä on tilanteesi nyt, onko mitään tutkintoa suoritettuna, onko ikää jo yli 30, onko työhistoriaa tai pitkää työttömyyttä jne. Ei tarvitse tänne kertoa, mutta kaikki nuo asiat vaikuttavat siihen, mikä on järkevin ratkaisu kohdallasi. Yliopiston kurssiarvosanoilla ei ole väliä. Selvästi olet kuitenkin kykenevä siellä opiskelemaan, jos olet 200 opintopistettä saanut kasaan.
Eikö nyt kannattaisi noista todennäköisimmin työllistävän alan tutkinto suorittaa valmiiksi? Jos siis vielä on oikeus jatkaa.
Työtä hakiessa useat kesken jääneet tutkinnot eivät kyllä ole mikään meriitti. Kertoo keskittymiskyvyn ja pitkäjänteisyyden puutteesta, päättämättömyydestä ja ailahtelevaisuudesta. Vaikea selittää parhain päin. Käy yksi edes loppuun.
Riippuu, mitä opiskelit. Jos opiskelit jotain tiedettä, jota ei voi käytäntöön laittaa helposti, hyötyä ei ole. Jos opiskelit esim. tekniikkaa tai jotain terveyteen tai talouteen liittyvää, ja osaat tehdä jotain koulutusta sivuavaa työtä, on siitä tietenkin hyötyä työssä suoriutumisessa.
Meidän firmaan ei ketään palkata papereilla. Haastattelussa selvitetään, mitä osaa.
Viestintä käy melkein minne vain, jos et ole täysin pihalla. Yhteiskuntatieteilijästä voisi tulla poliitikko.
Jos eivät ole vanhentuneet, niin yritä koota noista jokin tutkinto mahdollisimman paljon hyväksi lukien kasaan ja puserra se vaikka rimaa hipoen läpi.
Kolmet kesken jääneet yliopisto-opinnot ovat niin suuri no-no, että niistä ei kyllä pidä mainita mitään ainakaan työtä hakiessa, ellet nyt ole tyyliin 23 vuotias :)
Ei pidrtä meriittinä ei, mutta aika sääli, koska kyseisellä henkilöllä on varmaan keskimääräistä parempi yleissivistys, kun on opiskellut useampaa alaa.
Olen jo 45-vuotias, ei kovin paljoa työhistoriaa. Olen ollut jo pitkään kuntoutustuella psykoosisairauden takia. Sairastelut ja muut ongelmat on haitanneet opiskelujen etenemistä. Mietinkin tässä että jäisikö vaan pysyvälle eläkkeelle tekemättä yhtään mitään. Hoitajakin jo käski minua lopettamaan opiskelut. On ristiriitaiset tunteet opintojen suhteen. Minulle tehtiin neuropsykologiset testit jotka meni tosi hyvin ja psykologi niiden perusteella suositteli minulle yliopisto-opintoja. Kuitenkaan opinnot ei ole edenneet kovin vauhdikkaasti, oikeastaan etanavauhtia.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo 45-vuotias, ei kovin paljoa työhistoriaa. Olen ollut jo pitkään kuntoutustuella psykoosisairauden takia. Sairastelut ja muut ongelmat on haitanneet opiskelujen etenemistä. Mietinkin tässä että jäisikö vaan pysyvälle eläkkeelle tekemättä yhtään mitään. Hoitajakin jo käski minua lopettamaan opiskelut. On ristiriitaiset tunteet opintojen suhteen. Minulle tehtiin neuropsykologiset testit jotka meni tosi hyvin ja psykologi niiden perusteella suositteli minulle yliopisto-opintoja. Kuitenkaan opinnot ei ole edenneet kovin vauhdikkaasti, oikeastaan etanavauhtia.
Tämä siis ap.
Mietin tässä että jatkaisinko yliopisto-opintoja vai en. Vaihtoehtona töihin meno tai ammattikoulu. En kauhean hyvin menestynyt yliopistossa.
Ap