Muistatko nainen ensimmäisen kerran, kun sinun tissejä pussailtiin ja imettiin

En kyllä muista. Tosin en juurikaan välitä nännien imemisestä tai varsinkaan nipistelystä. Rintojani voisi kyllä käsin hyväillä, mutta pikemmin sivusta. 

Mukavaa,  että sinunlaisiasi miehiä on, jotka todella pitävät naisten rinnoista ja näyttävät sen.

16 Vuotiaana poikaystäväni napitti paitani auki ja riisui rintsikat. Hän pusutteli rintojani ja sitten otti nännini huulienväliin ja lipoi himokkaasti. Tulen aina muistamaan tämän eka kerran. Menetin neitsyyteni samana yönä, ensin tunsin kipua mutta sitten hyvänolontunne tuli ja sain elämäni ekan orgasmin pojan kanssa. Lisbeth.

En muista.

Neitsyyden menettämisen muistan, mutta sillon tuskin suudeltiin rintoja.

Ysi-luokalla ekan poikaystävän toimesta koulun nurkalla välitunnilla ison savupiipun varjossa kirjaston oven kulmauksessa ainakin olevinaan näkösuojassa. Poika kiimaili, työnsi stondista mua vasten, pussattiin taukoamatta, mä nojasin tiiliseinään ja se nosti Maripaitaani ylemmäs. Liivit lähtivät mukana paikoiltaan ja sain ihania hyväilyjä. En tiedä miten se osasi olla niin hellä. Pääsin siin ekan kerran toisen tekemänä orgasmiin. Siks muistankin sen kaiken niin hyvin.

Mulla oli jo kuudennella luokalla todella isot rinnat. Koulun takana leikittiin mustaa miestä. Sitten luokan muutama kovispoika kaatoi hangelle, pari piti käsistä kiinni ja pari avasti ruutupaitani. Puristelivat tissejäni todella kovaa, imivät nännejä ja ihmettelivät miten kenelläkään voi olla niin isot tissit. Tämä loppui, kun kello soi. Menin lumessa luokkaan myöhässä ja sain vielä opettajan haukut. En kenellekään kehdannut kertoa. Siitä lähtien olin välitunnit ulko-oven lähellä. Liikuntatunneilla samaiset pojat hirnuivat minulle, kun tehtiin x -hyppyjä ym. Opettaja vielä kommentoi, että antaa tissien heilua, se on normaalia.

Oli varmaan 8-luokalla kun oli koulun bileet

ja yhden pojan kanssa mentiin sitten hämyseen nurkaan rappujen alle

suudeltiin

ja sitten se nosti paitaani ylös ja pienet rinnat sai ensi kokesttelut pojalta (mulla ei ollut rintaliivejä vielä silloin)

ei siis suukkoja mutta  . . . . . 

Mulla rinnat kasvoi selvästi yläasteella kasilla ja ysillä. Muistan hyvin, että silloinen ihastuspoika tuijotteli niitä. Sitten kun jossain vaiheessa uskallettiin olla yhdessä ja suudella jne. hän riuhtaisi paitani niin lujaa auki päästäkseen rintoihini kii että napit irtosivat. Nappirivi flanellipaidan edessä irtosi ja t-paita nousi rintsikat sen mukana. Mitenkään taitava hän ei ollut hyväilemään, mutta malttamaton ja kiihottava otteissaan. Se ensimmäinen kerta oli kerhojen jälkeen vielä koululla ollessamme salin pukkarissa.

Muistan. Hyvin.

Kun olin 13 eka poikakaveri jätti kun en antanut koskea, häpesin pieniä tissejä. Tuo poika löysi nopeasti uuden ja antavamman ja kyllä suretti, hän oli vielä samalla luokalla 7:lla.

Vuotta myöhemmin, kaverin tykönä bileissä heidän takkahuoneessa silloinen poikaystävä otti ensi kertaa tissit käsiin ja hellästi ja arasti koski, molemmin käsin, hetkenpäästä tiukemmalla otteella ja antoi pieniä pusuja. Oi noita aikoja 14 vuotiaana. 

Voi vain haaveilla nyt 30v myöhemmin, naimisissa, sitä että joku niin arasti ja ihanasti tissejä koskisi. 

Ei mitään muistikuvaa. En niin kauheasti tuosta ole koskaan innostunut, ihan kivaa se voi sopivassa tilanteessa olla mutta ei enempää. Ehkä osasyynä on ollut omat rumat nännit ja huoli siitä mitä toinen ajattelee niistä.

Odottelen vielä, jos joku muu kuin minä haluaisin niitä imeskellä. Olen k-kuppikokoinen keski-ikäinen kirjastonhoitajatar n. 40-vuotias hiljaisen sivukirjaston. Rintani ovat kuin kaksi jättimäistä säkkiä täynnä lettuhilloa ja kermavaahtoa, jotka kainon söpösti roikkuvat viehkeästi navassa asti ainakin! Välillä hiljaisina kesäpäivinä niitä hiplailen hyllyjen välissä kun kirjasto on autio. Mutta joskus olisi mukavaa, jos joku toinenkin niitä välillä koskettaisi.

Nää on kaikki jonkun setämiehen kertomuksia

Vierailija kirjoitti:

Nää on kaikki jonkun setämiehen kertomuksia

Haluaisin uskoa, että tuo k-kuppikokoinen kaino kirjastonhoitajar hiljaisen sivukirjaston olisi edes oikea. Se kun kuulostaa täydelliseltä tylleröiseltä!