Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä on tiedeviestintä?

Vierailija
14.04.2024 |

Onko tietokirjan kirjoittaminen aina tiedeviestintää?

 

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietokirjan kirjoittaminen on tiedeviestintää jos se hyödyntää tieteellistä tutkimusta 

Vierailija
2/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sius tiedeviestintä on viestintää joka viestii tiedettä 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähinnä sillä tarkoitetaan yleistajuista viestintää tutkimustuloksista ja tieteen kehityksestä. Kaikelle kansalle tarkoitetut tiedejulkaisut (esim. Tiede-lehti), tiedesivustot ja uutismedioiden tiede-osiot lienevät niitä perusesimerkkejä. Käsite ei tietenkään ole mitenkään tarkkarajaisesti määritelty, joten ainakin osa tietokirjallisuudesta voidaan laskea tiedeviestintään. Toisaalta taas tietokirjoihin luetaan yleisesti myös ns. taitokirjallisuus, eli kirja traktorin korjaamisesta ei sinällään ole tiedeviestintää.

Vierailija
4/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voiko elämäkerrat olla tiedeviestintää?

Vierailija
5/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin tiedetoimittajat ovat myöntäneet apurahoja elämäkertoihin, mutta en kyllä sanoisi elämäkertaa tiedeviestinnäksi

Vierailija
6/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voiko elämäkerrat olla tiedeviestintää?

Ehkä jonkin tieteen parissa elämäntyönsä tehneen henkilön elämäkerta voi mennä tähän kategoriaan. Riippunee siitä mihin elämäkerta keskittyy, työhön ja tutkimukseen vai vapaa-ajalla rellestämiseen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko elämäkerrat olla tiedeviestintää?

Ehkä jonkin tieteen parissa elämäntyönsä tehneen henkilön elämäkerta voi mennä tähän kategoriaan. Riippunee siitä mihin elämäkerta keskittyy, työhön ja tutkimukseen vai vapaa-ajalla rellestämiseen. 

Viime vuonna tiedetoimittajat myönsivät Hilja Valtosen elämäkerran kirjoittamiseen apurahaa 4000€. Hilja Valtonen on kirjailija.

Vierailija
8/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedeviestintä on nähdäkseni sitä että kerrotaan toimittajille/muulle medialle mitä tieteessä tapahtuu. Esim. että kerrotaan blogissa epävirallisesti tutkimustuloksia. Pointti on siinä että tutkimusraportit kun yleensä suunnataan toisille tutkijoille, niin ne voi olla maallikoille vaikeaselkoisia.

Vierailija
10/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko elämäkerrat olla tiedeviestintää?

Ehkä jonkin tieteen parissa elämäntyönsä tehneen henkilön elämäkerta voi mennä tähän kategoriaan. Riippunee siitä mihin elämäkerta keskittyy, työhön ja tutkimukseen vai vapaa-ajalla rellestämiseen. 

Viime vuonna tiedetoimittajat myönsivät Hilja Valtosen elämäkerran kirjoittamiseen apurahaa 4000€. Hilja Valtonen on kirjailija.



elämäkerrat on siis tiedeviestintää 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedeviestinnällä tehdään vaikeaselkoisista ja monimutkaisista tutkimusraporteista ymmärrättäviä ja selkokielisiä.

Vierailija
12/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nykytiede on 350 vuotta vanha. Paljon tiede on saanut aikaiseksi lyhyessä ajassa, mutta mitään emme vielä tiedä. Kukaan ei esim. tiedä, mitä 1+1 on. Tämä on liian vaikea asia.

Moderni matematiikka on osoittanut, että perusaritmetiikan säännöt eivät yleisesti pidä paikkaansa. 1+1=2 vain kiinteillä objekteille, jotka eivät voi leikata toisiansa. Mutta tieteessä tarkastellaan abstrakteja asioita, jotka leikkaavat toisensa eli omaavat yhdysvaikutuksen. 

Ehkä tuhannen vuoden päästä tiedämme, mitä 1+1 yleisesti on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
14.04.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nykytiede on 350 vuotta vanha. Paljon tiede on saanut aikaiseksi lyhyessä ajassa, mutta mitään emme vielä tiedä. Kukaan ei esim. tiedä, mitä 1+1 on. Tämä on liian vaikea asia.

Moderni matematiikka on osoittanut, että perusaritmetiikan säännöt eivät yleisesti pidä paikkaansa. 1+1=2 vain kiinteillä objekteille, jotka eivät voi leikata toisiansa. Mutta tieteessä tarkastellaan abstrakteja asioita, jotka leikkaavat toisensa eli omaavat yhdysvaikutuksen. 

Ehkä tuhannen vuoden päästä tiedämme, mitä 1+1 yleisesti on.

Mitenköhän tämä liittyy aiheeseen?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi yksi