Auttakaa - en ymmärrä miehen kommenttia
Minulla on yleinen ahdistuneisuushäiriö ja inhoan itseäni syvästi. Koen olevani sekä sisäisesti että ulkoisesti ruma. Kysyin kumppaniltani, että olenko minä hänestä kaunis sisäisesti tai ulkoisesti. Hän vastasi, että en. Kuulemma olen silloin ulkoisestikin kaunis, kun hehkun sisäisesti. Ja sillä hetkellä en ollut sisäisesti kaunis, kun olin ahdistunut. En tiedä, että mitä pitäisi ajatella. Hän yritti lohduttaa, että minusta voi tulla kaunis kuulemma.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mies ei pidä minua kauniina, sellainen tunne minulle jäi.
Ap
Miksi hänen pitäisi pitää sinua kauniina, jos et itsekään pidä itseäsi kauniina?
Mies olisi voinut tukea Ap:ta tuossa tilanteessa sanomalla hyviä asioita hänessä. Yleensä omaa kumppania pidetään yleisesti kauniina, eikä siihen vaikuta mieliala tms.
Eli miehen olisi pitänyt kohdella aikuista kuin lasta? Yleensä aikuiseen parisuhteeseen kykenevä ei ole yhdessä ihmisen kanssa, jolla on selkeitä puutteita toimia kuten aikuinen. Tässä suhteessa on todennäköisesti kaksi aikuista, joiden säröt osuu kipeästi yhteen ja suhteessa ei toimita kuten aikuiset ihmiset toimii.
Ap, eroa. Hoida itsesi kuntoon. Suhde ei ole reilu teitä kumpaakaan kohtaan. Et voi esim laittaa omia epävarmuuksia miehesi piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä, miksi toiselta mennään edes kysymään, olenko kaunis, jos ainoa hyväksyttävä vastaus on "olet". Totuutta ei siis saa sanoa.
naiset eivät kestä totuutta
Vierailija kirjoitti:
Tuo mies on liian hyvä ap:lle
mies liian rehellinen kaikille erityisherkille kaikestaloukkaantujille
En yhtään ihmettele, että olet itsetunnoton ja ahdistunut tuollaisen manipuloitsijan seurassa, joka epäsuorasti painaa sinua alas ja sekoittaa päätäsi. Hän on paha ja pahaksi sinulle. Lopeta tuo suhde.
Jospa selvittäisit sun pään? Niin ei tule omituisia ajatuksia ja kyselyjä miehelle. Jos et pysty niin hae apua lääkäriltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mies ei pidä minua kauniina, sellainen tunne minulle jäi.
Ap
Miksi hänen pitäisi pitää sinua kauniina, jos et itsekään pidä itseäsi kauniina?
Mies olisi voinut tukea Ap:ta tuossa tilanteessa sanomalla hyviä asioita hänessä. Yleensä omaa kumppania pidetään yleisesti kauniina, eikä siihen vaikuta mieliala tms.Ei ole miehen tehtävä yrittää pitää ap:ta pinnalla. Parisuhteessa tulisi olla kaksi täysipainoista ihmistä.
Tästä olen niin samaa mieltä. On näitä draamailijoita, jotka ahdistuvat heti, kun joku asia ei mene ns. putkeen. Sitten on ihmisiä, joita elämään kuuluvat vastoinkäymiset kyllä harmittavat, mutta hammasta purren mennään eteenpäin. Draamailijat voisivat mennä aina suoraan ammattiauttajan pakeille, eikä kuormittaa läheisiänsä jatkuvilla valituksilla vaikeuksistaan.
Ja kumppania valitessaan kannattaa hetken seurata miten kestää elämän vastoinkäymisiä, kukaan ei niiltä välty. Ja lasten kasvatuksessa vanhempien kannattaa opiskella, miten piltit opetetaan kestämään pettymyksiä ja kasvamaan tasapainoisiksi aikuisiksi.
t. yksi ex-ystävä, joka kesti 5 vuotta jatkuvia valituksia normaali elämän kolhuista
Mies olisi voinut ottaa puolisoaan hellasti kadesta kiinni, katsoa silmiin ja sanoa etta minulle sina olet aina kaunis ja rakkain ihminen maailmassa.
Miten vaikeaa tuo on jos oikeasti toista rakastaa?
Voisi rauhoittaa ja lammittaa aloittajan ahdistunutta mielta.
Vierailija kirjoitti:
Mies olisi voinut ottaa puolisoaan hellasti kadesta kiinni, katsoa silmiin ja sanoa etta minulle sina olet aina kaunis ja rakkain ihminen maailmassa.
Miten vaikeaa tuo on jos oikeasti toista rakastaa?
Voisi rauhoittaa ja lammittaa aloittajan ahdistunutta mielta.
en minä kyllä rakkaalleni alkaisi valehtelemaan. maailmasta löytyy varmasti jostain kauneempikin ihminen kuin oma kumppani.
Juu kumppani jonka oleminen perustuu siihen, mitä toinen on mieltä, on rasittava. Kun niille ei yleensä kelpaa mikään pidemmän päälle. Vaikka vakuuttaisit toisen miten tahansa, että kelpaat, olet hyvä, riität, olet maailman ihanin, kaunein jne kaikki superlatiivit, niin ei. Sit omia puutteita aletaan projisoimaan siihen toiseen.
Kokemusta on. Kestin 10 vuotta, olin kuiviin imetty ihmisraunio, kunne juttu sitten pienen ulkopuolisem potkun avulla päättyi. No, siitä vasta seurasikin ajanjakso jolloin syyllistäminen ja mollaaminen ja säälin jakeminen vasta alkoikin. Onneksi opin kuitenkin olemaan kuuntelematta. Vaikka maailman paskin ihminen toisen mielestä olinkin...
Mies oli vain rehellinen. Kukaan ihminen ei ole silloin kaunis, kun kulmat on rypyssä ja suupieli alaspäin tai ilme on muuten vain kärsivä. Ei edes kukaan miss universum. Katsopa kauniiden ihmsten kuvia: kuinka moni heistä on kuvissa ahdistuneen näköinen?
Siksi mies sanoi, että sisäisesti hyvinvoivana olet ulkoisesti kaunis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä idea tuossa kauneus pakkomielteestä on, miksi pitäisi olla kaunis?
narsismi. kuvittelevat olevansa maailman napoja ja kaikki pyörii heidän täydellisyytensä ympärillä. sitten jos vähän epäilyttää oma täydellisyys, niin sitten tulee joku mt-ahdistus, jolla kerjätään huomiota
Tämä narsismitoitotus joka käänteessä on mennyt jo ihan liian pitkälle. Tuskin tässäkään tilanteessa voi oikeasti mitään narsismidiagnoosia langettaa, vaikka kuinka olisi kyökkipsykologian tohtori.
oletko joku missi, kun sinua pitäisi pitää kauniina?