Mitä ajattelet?
Kello on noin 15. Äiti on kävelyllä kolmen pojan kanssa. Vanhin noin 5v, keskimmäinen noin 3v ja nuorin rattaissa. Kävelevät lapset tekevät kaikkensa, jotta eteneminen olisi mahdollisimman vaikeaa ja hidasta. Eivät tottele äidin kehoitusta kävellä rattaiden vieressä ja ripeämmin, vaan jahkailevat mm. lumihangessa. Tönivät toisiaan, heittelevät lumikokkareilla toisiaan, heittäytyvät maahan jne. Kyseessä tie, jolla ajaa myös autoja. Vaikuttaa kuin heillä ei olisi edes korvia päässään!
Lopulta äidiltä palaa pinna. Tempaisee vanhimman rattaiden viereen seisomaan, lapsi kuitekin tahallaan siirtyy hieman kauemmaksi rattaista (äitiä ärsyttääkseen). 3v:n äiti joutuu hakemaan usean kymmenen metrin päästä, koska tämä on tahallaan jättäytynyt jälkeen eikä tunnu piittaavan vaikkei äiti edes (muka) odota. Äiti ottaa toppapuvusta kiinni ja raahaa makaroniksi heittäytyvän lapsen lähemmäs muita. Laskee irti, jolloin veltoksi heittäytynyt poika tietysti putoaa maahan. Poika ei itke, vaan nauraa väsynyttä hysteeristä nauruaan. Äiti jatkaa pojan retuuttamista melkein kotiin saakka...
Matkaa oli noin 200m ja aikaa tuohon meni 15min.
Kommentit (8)
en ajattelisi äitistä pahaa, mutta en kyllä lapsistakaan, tuollaisiahan ne lapset on..
ap on tuo äiti itse.
Koko päivän samanlaista pelleilyä (ei kuitenkaan positiivisessa mielessä) ja siinä vaiheessa yksinkertaisesti ymmärrys ja käsivällisyys loppui.
Kamalan huono omatunto silti :( Onneksi sain lasten kanssa asian selvitettyä ja sovimme, että joskohan huominen olisi parempi päivä. Lapset kyllä ymmärsivät, että äiti komentaa ym koska rakastaa eikä halua että esim auto ajaa päälle.
Vaan kertoa selvät säännöt, typistää temppuilu alkuunsa (siis jo silloin kun lapsia oli vain kaksi...) Ja palkita hyvä käytös.
Vierailija:
Vaan kertoa selvät säännöt, typistää temppuilu alkuunsa (siis jo silloin kun lapsia oli vain kaksi...
Pienempi oli rattaissa. Aika perhanan hankalaa työntää rattaita ja kantaa isokokoista 4veetä joka heittäityi spagetiksi kotiinlähdön koittaessa. Toisinsanoen raahasin ja toisella kädellä työnsin rattaat.
Ja mäkämäkä, aseta rajat... asiasta keskusteltiin ennen puistoon lähtöä, että pitää kävellä kiltisti kotiin. Lupasi, ei totellut.
Kun ei kävellyt, sanoin että huomenna ei tulla puistoon. Ei menty, ylihuomenna toistui sama.
Kokeilin myös mukamas " jättää" lapsen puistoon, ei toiminut.
Jätin joskus myös kotiin isän kanssa, jos edellisenä päivänä oli käyty samalla menestyksellä. Ei tehonnut.
Kokonaankaan puistokäyntejä ei voinut jättää, ulkona käytävä.
useasti 3v heittäytyy maahan ja ei tule sisälle pihalta, muutaman kerran käyn ottamassa kädestä kiinni ja jos ei auta niin menen sisälle, avaan oven pian uudestaan ja sanon että tuletko sisälle vai täytyykö tulla hakemaan, tuossa vaiheessa yleensä tulee jo itse koska tämä hakeminen tarkoittaa sitä että otan pojan poikittain syliin ja kannan kotiin väkisin, tämä ei tietenkään ole pojan mieleen koska on aika hankala asento olla sylissä.
välillä saa 10min huudella sisälle, jättää pihalle jne mutta tuo kantaminen tehoaa aina
Olen monesti miettinyt, että pitäisikö käyttää lääkärissä. Eikö ne synnärillä huomanneet, että lapsella (tämä pahempi 3v) kasvaa korvat takapuolessa :D
Ajatteletko, että voi äiti' parka' vai ajatteletko, että onpa kamala äiti kun reuuttaa lapsiaan kuin jauhosäkkejä. Että ilmoitus tuollaisesta lastensuojeluun...
ap