Lue keskustelun säännöt.
Pääsiäisen aluspäivät olivat vielä 60-luvulla ja alun 70-luvunkin puolella synkkiä, kun kaupat ja ravintolat olivat kiinni ja....
29.03.2024 |
...kyläilemäänkään ei saanut mennä. Kotosalla tai mummolassa nökötettiin perheineen tai lähisukulaisten kera pääsiäisenpyhinäkin. Lapsena ei saanut edes naapurin lasten kanssa mennä leikkimään ulos pitkänäperjantaina. Ravintolat olivat suljettuina ja tansseja ei järjestetty ravintoloissa eikä missään kiirastorstaina, pitkänäperjantaina eikä lankalauantaina.
Ekana pääsiäispäivän iltana sittemin ravintolat avautuivat, ja lähdettiin tanssimaan tiputanssia ja nauttimaan alkoholia siinä sivussa.
Hiihtokeskuksiin lappiin kuitenkin porukkaa matkasi jo 70-luvulla, jolloin laskettelukin tuli enemmän valtaväestön harrastukseksi eikä vaan eliittiporukan ykkösharrastukseksi talvella.
Itsekkin kävin 70-luvun puolivälissä ollessani vielä teininuori Tahkolla Nilsiässä, ja siellähän niitä hiihtohississä kulki rinnettä ylös Hesan porukkaa, jotka sitten kiemurrellen laskivat laskettelusuksineen alas jäälle.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Minä muistan kuinka Pitkäperjantaina ei päässyt elokuviin. Se oli tosiaan muutenkin aika synkeä päivä. Mutta lauantaina pääsi sitten aina kiertelemään trullina ja käymään pääsiäiskokolla.
Olet selvästi Pohjanmaalta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös 80-luvullakin olleet kaupat silloin kiinni?
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli perinteet vielä voimissaan ja lapsilla hyyviiin tyyylsäää ennen pääsiäisen herkkupöytää.
Ei ollut ja ei ollut tylsää 70-luvullakaan.
Mä olin kavereiden kanssa ulkona pääsiäisenäkin.
Pitkäperjantai oli vuoden pisin päivä meillä. Ilo oli kielletty ja kaikki puuhastelu. Vielä aikuisenakin ahdisti pitkään pitkäperjantaina. Kovasti uskovaisesta perheestä olen lähtöisin siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuuteni pääsiäiset 1960-luvulla olivat ihan muuta kuin ap väitti. Vanhempani eivät olleet uskonnollisia saati nököttäneet tekemättä mitään. Äiti tykkäsi askarrella, niin teimme pääsiäiskoristeita, mummi tuli kylään ja myös vanhempien tuttavaperheita. Pääsiäisenä etsittiin suklaamunia, ulkoiltiin, katsottiin telkkaria jos sieltä ylipäätään jotakin tuli, luettiin, juteltiin jne Asuimme kerrostalossa, niin pihalla tuli varmasti kavereita vastaan. Ei kenenkään kodeissa rajoitettu saako ulkona leikkiä muiden lasten kanssa.
Meillä ei suvussa ole koskaan painotettu kaupassa käynnin tärkeyttä olipa arki tai pääsiäinen. En edelleenkään kärsi siitä. jos kaupat ovat kiinni. Kuka jaksaa pyöriä kaupoissa koko ajan?
Ja kyllä me 70-luvulla nuorina biletettiin pääsiäisenä, jos jonkun vanhemmat olivat muualla lomalla. Juomat jemmattiin ajoissa. Rafloissa juomat olivat kalliita, niin järkevämpää oli kotibileet.
Vaikka kotini ei ollut uskovainen, pitkäperjantaina ei ollut sopivaa kyläillä.
Tylsä oli se päivä.
Suuri oli hämmästykseni, kun muutama vuosi sitten lapseni oulukaveri vanhoillislestadiolaisperheestä tuli kyläilemään pitkäperjantaina.
Olen syntynyt 1971
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kotini ei ollut uskovainen, pitkäperjantaina ei ollut sopivaa kyläillä.
Tylsä oli se päivä.
Suuri oli hämmästykseni, kun muutama vuosi sitten lapseni oulukaveri vanhoillislestadiolaisperheestä tuli kyläilemään pitkäperjantaina.
Olen syntynyt 1971
Koulukaveri siis, hassu typo. Asumme kyllä Oulun lähellä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli perinteet vielä voimissaan ja lapsilla hyyviiin tyyylsäää ennen pääsiäisen herkkupöytää.
Ei ollut ja ei ollut tylsää 70-luvullakaan.
Kyllä oli tanssi kieltoja vielä 1970, 1980 ja vielä 1990- luvullakin. Lopullisesti pääsiäisen tanssilkiellot kumottiin vuonna 2002.
Siitä tylsyydestä en tiedä, aina ovat vapaat niin opiskelusta kuin työstäkin, maistuneet hyvältä, ilman tanssejakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli se kyllä karmeata aikaa, kun uskonnon perusteella määrättiin leffateatterit ja ravintolat kiinni! Eikä siitä edes ole kovin kauan.
Se oli ihanan rauhallista aikaa! Ei liikenteen melua, ei kiirettä pääsiäisenä.
Nytkin mieheni kanssa päätimme että pitkäperjantain otamme hissukseen.
Mikä pakko tässä ADHD-maailmassa on päästä ostareille ja bilettämämään 365 päivänä?
Eikö nykyään osata vakavoitua? Hautajaisissakin vedetää snapsilasia koska demarit haluavat ottaa rennosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös 80-luvullakin olleet kaupat silloin kiinni?
Oli, jo huvittelukielto. Elokuvateatterit ja ravintolat säpissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli perinteet vielä voimissaan ja lapsilla hyyviiin tyyylsäää ennen pääsiäisen herkkupöytää.
Ei ollut ja ei ollut tylsää 70-luvullakaan.
Kyllä oli tanssi kieltoja vielä 1970, 1980 ja vielä 1990- luvullakin. Lopullisesti pääsiäisen tanssilkiellot kumottiin vuonna 2002.
Siitä tylsyydestä en tiedä, aina ovat vapaat niin opiskelusta kuin työstäkin, maistuneet hyvältä, ilman tanssejakin.
Mä puhun tylsyydestä. En perinteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitkäperjantai oli vuoden pisin päivä meillä. Ilo oli kielletty ja kaikki puuhastelu. Vielä aikuisenakin ahdisti pitkään pitkäperjantaina. Kovasti uskovaisesta perheestä olen lähtöisin siis.
Luulisi, että pitkäperjantai olisi suuren ilon ja riemun päivä uskovaisille, eikös Jeesus silloin kuolemallaan sovittanut kaikkien synnit? Eikö se ole hyvä asia ja koko kristinuskon perusta?
Kirkkopyhät menevät sille jännästi että kiirastortain ilta klo 18 alkoi pitkänperjantain viettäminen huvikieltoineen ja baarit kiinni. Sitten vastaavasti huvikielto loppui pitkänäperjantaina klo 18.
Kotona pappisperheessä oppi olemaan siivoilematta pyhinä - meille lapsille opetettiin että se on lähinnä kanssaihmisten kunnioittamista vaikka luulenkin sen olleen silmänpalvontaa.
Jätin vanhoillisen kirkon vaikken uskontoa. Mutta yhä edelleen meillä on tapana siivoilla lauantaina, ei sunnuntaina tai pyhänä. Mökillä yritän huudattaa moottorisahaa muina päivinä kuin sunnuntaina vaikka esim halkojen hakkaaminen on ok koska vaan.
Meil oli ainaki mukavaa kotosalla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitkäperjantai oli vuoden pisin päivä meillä. Ilo oli kielletty ja kaikki puuhastelu. Vielä aikuisenakin ahdisti pitkään pitkäperjantaina. Kovasti uskovaisesta perheestä olen lähtöisin siis.
Luulisi, että pitkäperjantai olisi suuren ilon ja riemun päivä uskovaisille, eikös Jeesus silloin kuolemallaan sovittanut kaikkien synnit? Eikö se ole hyvä asia ja koko kristinuskon perusta?
Ylösnousemus on. Eli Pääsiäispäivä. Silloin voitti täydellisesti ja se on juhlan aihe ja perusta. Pitkänäperjantaina kunnioitetaan (kunnioitettiin) Jeesuksen kärsimyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Pitkäperjantai oli vuoden pisin päivä meillä. Ilo oli kielletty ja kaikki puuhastelu. Vielä aikuisenakin ahdisti pitkään pitkäperjantaina. Kovasti uskovaisesta perheestä olen lähtöisin siis.
Muistaakseni 80 luvulla perjantaina ravintolat aukesi klo 18 jlk.Mentiin aina diskoon.
Minä muistan kuinka Pitkäperjantaina ei päässyt elokuviin. Se oli tosiaan muutenkin aika synkeä päivä. Mutta lauantaina pääsi sitten aina kiertelemään trullina ja käymään pääsiäiskokolla.