Puhuvatko miehet tunteistaan?
Onko se epämiellyttävää, vaikeaa, turhaa, nössöä, vahingollista...
Vai mielenkiintoista, hyödyllistä...
Mies voi vastata omasta puolestaan ja nainen kokemuksestaan.
Kommentit (19)
Ei v*tussa. Tosimies ei aseta itseään naurunalaiseksi.
Minun mieheni ei kauheasti puhu. Toivoisin että puhuisi enemmän, mutta ei oikein osaa. Sanoo sentään rakastavansa minua.
Exäni taas on antaneet tunteiden näkyä. Harmi vaan että päällimmäiset tunteet ovat olleet raivo ja tyytymättömyys.
Mieheni puhuu ja suhtaudun siihen täysin neutraalisti.
Joo otan sun syliin hellästi,siinä ei tarvitse mitä monaa nuu,suomalaiset on jörökansaa,mies sanoo rakastan sinua,se toimii elokuvissa ..sanon olet ..et tarvi nainen..kääk.Minä olen kertokaa se mulle?
Vierailija kirjoitti:
Mieheni puhuu ja suhtaudun siihen täysin neutraalisti.
Ja vielä. Aloittajan esittämät vaihtoehdot, siitä että onko mieheni puhuminen mielenkiintoista, epämiellyttävää, vahingollista tms. ei noista mikään kuvaa mitä siitä ajattelen, koska on täysin neutraali ja luonnollinen.
Taas yksi viittä vaille hullu, jonka mielestä jonkun ihmisen puhuminen toiselle on tikulla tökittävä asia, jota pitää analysoida. Voi päivää..
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi viittä vaille hullu, jonka mielestä jonkun ihmisen puhuminen toiselle on tikulla tökittävä asia, jota pitää analysoida. Voi päivää..
Ja kehtaa vielä tulla keskustelupalstalle keskustelemaan. Mitä seuraavaksi.
Itse puhun lähimmän ystäväni ja hänen avovaimonsa kanssa jos sinne suuntaan keskustelu menee. Kävin terapiassa aikansa ja monta kertaa kävin purkamassa heille umpisolmussa olevia aatoksiani ja ajatuksiani. Arvostan heitä paljon tämän takia.
Yhtä lailla olen lohduttanut tätä ystävääni kun hänelle oli aikanaan vaikeaa. Joku varmaan nostaa kulmia, mutta halailimme ja silitin häntä sängyssä kun huomasin, että hän selvästi tarvitsi juuri silloin enemmän kuin käsi-hartialla kontaktia.
Ei se meidän väleihin ole vaikuttanut, hän rakastaa vaimoaan ja minä rakastan häntä niin kuin ystävät rakastavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi viittä vaille hullu, jonka mielestä jonkun ihmisen puhuminen toiselle on tikulla tökittävä asia, jota pitää analysoida. Voi päivää..
Ja kehtaa vielä tulla keskustelupalstalle keskustelemaan. Mitä seuraavaksi.
Voi sinua. Mene jo nukkumaan! Hyvää yötä!
Mieheni sanoo sujuvasti rakastavansa minua, mutta ei se ole todellisuudessa omista tunteistaan puhumista.
Varmaan rakastaakin, mutta tuohan on vain yksi geneerinen lause joka ikään kuin kuuluu sanoa. Sen yli, ali eikä vierestä hän ei puhu mitään. Panttaa kaiken ja jurnuttaa. Sitten jossain vaiheessa kiehuu yli.
En kehuskelisi, jos tunteista puhuminen parisuhteessa on yhtä kuin "Rakastan sinua". Sen "sanominen" teoilla on tärkeää.
Lisäksi kaikenlainen verbaalinen tunneilmaisu olisi se, mitä kaipaan. Toki sitä juuri ei ole. Luulen että mieheni on aleksityyminen. Rakastan silti häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi viittä vaille hullu, jonka mielestä jonkun ihmisen puhuminen toiselle on tikulla tökittävä asia, jota pitää analysoida. Voi päivää..
Ja kehtaa vielä tulla keskustelupalstalle keskustelemaan. Mitä seuraavaksi.
Voi sinua. Mene jo nukkumaan! Hyvää yötä!
Kiitos! Hyvää yötä sinullekin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi viittä vaille hullu, jonka mielestä jonkun ihmisen puhuminen toiselle on tikulla tökittävä asia, jota pitää analysoida. Voi päivää..
Ja kehtaa vielä tulla keskustelupalstalle keskustelemaan. Mitä seuraavaksi.
Voi sinua. Mene jo nukkumaan! Hyvää yötä!
Kiitos! Hyvää yötä sinullekin!
Hahah! Nainen!
Vierailija kirjoitti:
Taas yksi viittä vaille hullu, jonka mielestä jonkun ihmisen puhuminen toiselle on tikulla tökittävä asia, jota pitää analysoida. Voi päivää..
Näin juuri ylianalysoijat
Vierailija kirjoitti:
Vain kun humalatila ylittää 1.
Onko tämä naisen vai miehen arvio?
Minä puhun
m41