Lue keskustelun säännöt.
Olen introvertti ja läheiseni kärsivät siitä
21.03.2024 |
Taas se tuli koettua. Kävin vanhempien luona ja kysely alkoi. Onko sinulle tämä kevät ollut hankalaa? Miten kotona, entä töissä, kuinka jaksat? Ynnä muuta vastaavaa. Tiedän kyselyn johtuvan siitä että olen vetäytynyt viime viikkoina omiin oloihin. Olen kuormittunut töissä jossa todella paljon sosiaalista kanssakäymistä ja elämässä muutenkin kaikkea. Sen vastapainoksi tarvitsen introverttina paljon yksin oloa ja omaa aikaa ja tilaa jotta palaudun. En jaksa tuolloin olla enää vapaalla sosiaalinen ja tavata muita ihmisiä. Tätä tuntuu olla vaikea muiden hyväksyä ja ymmärtää. Taustalla tässä on, että kahdesti kieltäydyin menemästä perhelounaalle,koska tunnistin jo kuormituksen merkit ja oman jaksamisen kannalta rajasin menojani. Läheiset eivät ymmärrä vaan tuntuvat kärsivän siitä että olen erilainen ja varmasti ihmettelevät mikä minussa on. Olen kyllä kertonut mikä on taustalla mutta tämä sama keskustelu käydään aina aika ajoin. Tiedän heidän varmaan tarkoittavan hyvää ja olevan huolissaan mutta itselle tulee tosi ikävä olo etten ole heidän toiveittensa mukainen enkä riittävä sellaisena kuin olen. En tiedä miten tämän yhtälön saisi toimimaan.
Kommentit (7)
Tiedän tuon tunteen mitä kuvasit. Kun ei riitä muille. Vaikka teet jo kaikkesi että jaksaisit. Yritä jutella lisää läheisille ja kertoa omista tarpeistasi ja siitä ettei tämä tilan tarve johdu heistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä vain jaksaa selittää, että "töissä on niin kiireistä, että vapaa-ajan haluan viettää mahdollisimman rauhassa yksin kotona rentoutuen".
Monet, jotka eivät itse kärsi samasta, eivät oikeasti tunnu ymmärtävän mitä joku toinen "kuormittumisella" ja "palautumisella" edes tarkoittaa. Näiden kovakalloisempien tapausten kanssa pitää käyttää toisenlaista kieltä: rentoutuminen, loikoilu, oma aika... Asia pitää saada kuulostamaan siltä, että se on vain "mukavaa extraa" arkeen - eikä pakollinen henkireikä.
Vierailija kirjoitti:
Yritä vain jaksaa selittää, että "töissä on niin kiireistä, että vapaa-ajan haluan viettää mahdollisimman rauhassa yksin kotona rentoutuen".
Monet, jotka eivät itse kärsi samasta, eivät oikeasti tunnu ymmärtävän mitä joku toinen "kuormittumisella" ja "palautumisella" edes tarkoittaa. Näiden kovakalloisempien tapausten kanssa pitää käyttää toisenlaista kieltä: rentoutuminen, loikoilu, oma aika... Asia pitää saada kuulostamaan siltä, että se on vain "mukavaa extraa" arkeen - eikä pakollinen henkireikä.
Nimenomaan niille kovakalloisille ihmettelijöille pitää kertoa, että kyse on omasta hyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Ei niin, että se olisi vain jotain huvin vuoksi pötköttelyä. Silloinhan he nimenomaan saavat syyn loukkaantua joka kerta, kun kieltäytyy tapaamisista ja kissanristiäisistä oman ajan tarpeeseen vedoten. Mutta kun sanoo, että on kuormittunut ja tarvitsee palautumisaikaa oman hyvinvoinnin vuoksi, ei kukaan fiksu ihminen loukkaannu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritä vain jaksaa selittää, että "töissä on niin kiireistä, että vapaa-ajan haluan viettää mahdollisimman rauhassa yksin kotona rentoutuen".
Monet, jotka eivät itse kärsi samasta, eivät oikeasti tunnu ymmärtävän mitä joku toinen "kuormittumisella" ja "palautumisella" edes tarkoittaa. Näiden kovakalloisempien tapausten kanssa pitää käyttää toisenlaista kieltä: rentoutuminen, loikoilu, oma aika... Asia pitää saada kuulostamaan siltä, että se on vain "mukavaa extraa" arkeen - eikä pakollinen henkireikä.
Nimenomaan niille kovakalloisille ihmettelijöille pitää kertoa, että kyse on omasta hyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Ei niin, että se olisi vain jotain huvin vuoksi pötköttelyä. Silloinhan he nimenomaan saavat syyn loukkaantua joka kerta, kun kieltäytyy tapaamisista ja kissanristiäisistä oman ajan tarpeeseen vedoten. Mutta kun sanoo, että on kuormittunut ja tarvitsee palautumisaikaa oman hyvinvoinnin vuoksi, ei kukaan fiksu ihminen loukkaannu.
Mutta kun ap:n läheiset nimenomaan *eivät* kuulosta fiksuilta, jos saman keskustelun joutuu käymään heidän kanssaan uudelleen ja uudelleen. Silloin asia pitää "tyhmentää" kuulijan tasolle, jos joku ei oikeasti ota oppiakseen, vaikka toinen kuinka rehellisesti selittää.
Taitaa taas AP:n ongelmat johtua ihan muusta kuin introverttiydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ja mies ollaan molemmat introvertteja. Voi kysyä miten kaksi introverttia pariutui. Oltiin samoissa juhlissa, molemmat sohvannurkassa kyttäämässä koska voi lähteä pois. Takana 30v yhteistä taivalta. Kummallakaan ei ole sosiaalista elämää työn lisäksi, ei haluta. Tiedetään, että molemmat tarvitsee omaa tilaa mutta meidän kodissa on onneksi miehellä oma miesluola, autotalli, jonne välillä menee puuhastelemaan. Keskenään voidaan pitää hauskaa ja nauretaan paljon. Me ollaan niin samanlaisi että heti huomataan jos toinen tarvitse yksinoloa mutta myös jos tarvitsee tukea
Kuuntele itseäsi jatkossakin.