Milloin mies tietää haluavansa sitoutua sinuun?

Miehenä täytyy vastata, että tuohan kuulostaa erittäin hyvältä järjestelyltä.

On riittävästi yhdessäoloa ja mukavaa tekemistä. Naisella on jo lapsikin valmiiksi, joten ei ole painetta sellaisen tekemisestä.

On riittävästi omaa aikaa, jolloin ei tarvitse miellyttää ketään.

Toivottavasti et ota tätä vittuiluna, kun en sellaiseksi tarkoita. Ymmärrän vain hirveän hyvin sen, että miehesi on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.

Kiitos viestistäsi :) Sepä se, järjestely on miehelle kuulemma toiveidensa mukainen. Oman, vapaan tilansa saaminen ja yhteinen aikamme ovat sopivassa suhteessa hänen mielestään. Onko ajatusta, miten saisin mielensä kääntymään haluamaan enemmän aikaa viettämään lapseni ja mun kanssa? :)

Sen unohdin aloituksessa mainita, että viimeiset kaksi joulua, juhannusta, vappua jne. olemme viettäneet toistemme vanhempien ja sisarusten perheiden sekä ystävien kanssa. Siksi onkin outoa, että käymme sukujuhlissa puolin ja toisin, eli emme ole pelkkä seksisuhde, mutta emme taida olla kovin vakavassa parisuhteessakaan kohti sitoutumista. Hän nimittää parisuhdettamme sanalla tapailu, kun kysyin juuri ihan äsken tässä iltapäivällä viestillä että mikä hänelle olen. :(  Hänen mukaansa otetaan iisisti ja katsotaan ajan kanssa, miten me voisimme tässä syventyä. Kolme vuotta tosiaan täyttyy nyt keväällä.

Ajatuksianne? Kiitos :)

Kuuntele mitä hän sanoo ja usko se. Älä elättele perusteettomia toiveita. Tee itsellesi selväksi riittääkö sinulle se mitä mies tarjoaa.

Kiitos :) Olet oikeassa, mun täytyy olla luomatta perusteettomia toiveita ja aidosti kuunnella, mitä hän tarkoittaa ja pohtia oma suhtautumiseni siihen. Jotenkin haluaisin, ehkä naiivisti, ajatella että olisi jotakin hienovaraista, jolla saada hänet haluakaan enemmän ja syvemmin olemaan kanssani. Toiveeni on yhdessä asuminen ja avioliitto. Ymmärrän, että asumme eri paikkakunnilla, mutta edes joka viikonloppu olisi ihana asua yhdessä. Tämäkään ei hänelle sovi, vaan oma aikansa ja vapaudenkaipuunsa ovat kuulemma suurta, mutta silti hän rakastaa minua kuulemma ja tykkää myös tyttäreni kanssa touhuilla. Mutta aitoa uusperhettä en koe tämän kuvion olevan, vaikka sitä toivon.

Tärkeää ei ole se, tapaatteko usein vai harvoin. Tärkeää on, että syötte puhdasta ruokaa.

Tarjoatko hänelle puhdasta ruokaa ? Tutki Pipliaa, lue Herran sanaa, niin kaikki kääntyy hyväksi. Ohjeet loytyvät viidennestä Mooseksen kirjasta, sen 14. luvusta. Puhdas ruoka antaa teille molemmille tasapainoisen mielen.

Näin sanoo Herra:

Nämä ovat ne nelijalkaiset eläimet, joita saatte syödä: raavas, lammas ja vuohi, peura, gaselli, metsäkauris, vuorikauris, musta antilooppi, keihäsantilooppi ja betsoari-vuohi, kaikki ne nelijalkaiset eläimet, joilla on kokonansa halkinaiset, kaksivarpaiset sorkat ja jotka märehtivät; niitä saatte syödä.

Näin sanoo Herra:

Näitä älkää kuitenkaan syökö niistä, jotka märehtivät, ja niistä, joilla on kokonansa halkinaiset sorkat: kamelia, jänistä ja tamaania, jotka kyllä märehtivät, mutta joilla ei ole sorkkia: ne olkoot teille saastaiset; sikaa, jolla kyllä on sorkat, mutta joka ei märehdi: se olkoon teille saastainen. Näiden lihaa älkää syökö, ja niiden raatoihin älkää koskeko.

Näitä te saatte syödä kaikista vesieläimistä: kaikkia, joilla on evät ja suomukset, te saatte syödä. Mutta kaikista niistä, joilla ei ole eviä eikä suomuksia, älkää syökö mitään: ne olkoot teille saastaiset.

Kaikkia puhtaita lintuja te saatte syödä. Mutta nämä ovat linnuista ne, joita älkää syökö: kotka, partakorppikotka, harmaa korppikotka, haarahaukka ja suohaukkalajit, kaikki kaarnelajit, kamelikurki, pääskynen, kalalokki, jalohaukkalajit, huuhkaja, kissapöllö, sarvipöllö, pelikaani, likakorppikotka, kalasääksi, haikara, sirriäislajit, harjalintu ja yölepakko.

Tee parandnus jo tänään. Sielusi ei ole vielä kadotuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos viestistäsi :) Sepä se, järjestely on miehelle kuulemma toiveidensa mukainen. Oman, vapaan tilansa saaminen ja yhteinen aikamme ovat sopivassa suhteessa hänen mielestään. Onko ajatusta, miten saisin mielensä kääntymään haluamaan enemmän aikaa viettämään lapseni ja mun kanssa? :)

Sen unohdin aloituksessa mainita, että viimeiset kaksi joulua, juhannusta, vappua jne. olemme viettäneet toistemme vanhempien ja sisarusten perheiden sekä ystävien kanssa. Siksi onkin outoa, että käymme sukujuhlissa puolin ja toisin, eli emme ole pelkkä seksisuhde, mutta emme taida olla kovin vakavassa parisuhteessakaan kohti sitoutumista. Hän nimittää parisuhdettamme sanalla tapailu, kun kysyin juuri ihan äsken tässä iltapäivällä viestillä että mikä hänelle olen. :(  Hänen mukaansa otetaan iisisti ja katsotaan ajan kanssa, miten me voisimme tässä syventyä. Kolme vuotta tosiaan täyttyy nyt keväällä.

 

Ajatuksianne? Kiit

Tulee mieleeni (vaikka saattaa kyllä olla 100% projisointia), että ehkä miehesi on sen luokan introvertti, että ei halua tuon tiiviimpää yhdessäoloa. Siihen asiaan ei kyllä ole muutosta luvassa. Tai siis ainakin kaikki muutokset olisivat negatiivisia miehen hyvinvoinnin näkökulmasta.

Tuo "tapailu" kuulostaa siltä, että mies varaa itselleen oikeuden tavata ja hässiä myös muita naisia. Onko tästä ollut puhetta?

Kiitos Raamatun siteeraamisesta :) Olen kyllä uskossa, juuri se onkin tärkeä syy haluavani naimisiin.

Introverttiyden pohdinta osuu nappiin. Kyllä vaan, hän on luonteeltaan introvertti.

Muiden naisten hässimisen mahdollisuudesta todennäköisyys täydet nolla. Miesystäväni on yksiavioista tyyppiä. Rehellinen ja suora mies. Tunnemme toistemme kavereita ja perheitä. Olemme pariskunta. Silti hän nimittää nimellä tapailu, mutta tosiaan muutaman viikon kuluttua tulee täyteen kolme vuotta ja tosiaan kuulisin hänen läheisiltään kyllä, jos hänellä olisi vispilänkauppaa ollut muualla.

Onko hyväksi havaittuja keinoja, millä syventää suhdetta? Mies kun harmistuu ja lähtee toiseen huoneeseen vetäytyen, kun otan puheeksi yhteenmuuton ja suhteemme kehittymisen.

Ettekö ole tavatessanne keskustelleet tästä, mitä haette toisistanne? Vakavaa suhdetta vai vapaamuotoisempaa tapailua? 

Ap:tä viedään kuin litran mittaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos Raamatun siteeraamisesta :) Olen kyllä uskossa, juuri se onkin tärkeä syy haluavani naimisiin.

Introverttiyden pohdinta osuu nappiin. Kyllä vaan, hän on luonteeltaan introvertti.

Muiden naisten hässimisen mahdollisuudesta todennäköisyys täydet nolla. Miesystäväni on yksiavioista tyyppiä. Rehellinen ja suora mies. Tunnemme toistemme kavereita ja perheitä. Olemme pariskunta. Silti hän nimittää nimellä tapailu, mutta tosiaan muutaman viikon kuluttua tulee täyteen kolme vuotta ja tosiaan kuulisin hänen läheisiltään kyllä, jos hänellä olisi vispilänkauppaa ollut muualla.

Siis jos mies kutsuu tuota tapailuksi, hän ei koe että olitte pariskunta.

Onko mieskin uskossa?

Miksi ap alentuu tuollaiseen?

Kolme vuotta ei kyllä ole mitään tapailua vaan seurustelua. 

Sitoutumiskammoinen mies vaikuttaisi olevan.

Tuttava, kahden lapsen äiti, eli viisi vuotta tällaisessa hieman etäisessä "tapailusuhteessa" miehen kanssa.

Lopulta mies lähti, koska sanojensa mukaan tapasi elämänsä naisen.

Tämä tuttavanainen ja kaksi lastaan jäivät kuin nalli kalliolle. Tuttava löysi sitten puoli vuotta eron jälkeen uuden miehen, virallistivat parisuhteen heti jo lyhyen tapailun jälkeen.

Pointtini tässä; jos haluat vakavaa sitoutumista ja yhdessä asumista ja lapsellesi isäpuolen, niin älä odota, että tuo nykyinen mies muuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Ap:tä viedään kuin litran mittaa.

Minusta tuo on aliarvioivasti sanottu sekä aloittajaa että hänen kumppaniaan kohtaa.

Molemmat tietävät missä mennään eikä mitään vedättämistä ole. 

Nyt aloittaja haluaisi muuttaa suhteen laatua, mikä on ihan ymmärrettävää. Eri asia on, onnistuuko se, mutta ei tässä ketään mihinkään viedä litroissa eikä gallonoissa.

Kyllä kolmen vuoden jälkeen ollaan jo pariskuntana sitoutuneita vahvasti.

Että siitä aloittaisin päättelyni. Ja mies olen.

Joo ei. Tässä vierähtää nopeasti 10v ja mitä sulle jää niin se on ikää, tuhlattu aika ja paha mieli. Arvosta itseä ja sun aikaa. Kolme vuotta ja sellainen kiikun kaakun meininki vaan syö naista. Lähde.