Oletko koskaan nukkuessa ei alkanut epäillä, että näet vain unta?

Unessa on joskus semmoisia tilanteita, että käännän hetkeksi katseeni toiseen suuntaan ja sitten takaisin päin katsoessa se äskeinen näkymä onkin muuttunut aivan erilaiseksi, niin silloin ainakin tiedän olevani unessa.

Näin toistuvasti painajaista, jossa kiipesin jonnekin korkealle rakennelmalle ja rakennelma sortui alta. Homman toistuttua kymmeniå ellei satoja kertoja, aloin unessa tunnistaa, että hei, tämä on taas se uni. Parissa viimeisessä unessa osasin sanoa itweelleni, että älä nyt sinne kiipeä, se hajoaa kuitenkin.

painajainen vaihtui tämän jälkeen aika nopeasti ensin sellaiseksi, missä jäån jumiin johonkin loukkoon (ikkunattomaaan tyrmään tai luolaan) josta ei pääse pois. Joskus jo mennessäni tiedän, että pois ei pääse, mutta Joku pakottaa menemään. Kun opin tätä hallitsemaan, aloin nähdä painajaisia, joissa on pakko mennä radioaktiiviselle alueelle, vaikka hyvin tietää, että siellä säteilee tappavalla tasolla. 

 

painajaisissa on siis tavallaan sama idea, että saatan itseni pulaan jota en pysty hallitsemaan, mutta pulan muoto vaihtuu kun opin hallitsemaan yhtä.

olen joskus kuvitellut herääväni, mutta oikeasti jatko onkin ollut myös unta, se on aika spooky eikä liity mihinkään lääkkeisiin/aineisiin/holiin tms. Kerran en saanut ex-miestäni hereille, se jäi useammaksi minuutiksi johonkin outoon välitilaan vaikka fyysisesti siis nousi sängyssä istumaan.

Kyllä, yleensä se liittyy siihen, että uni menee liian ahdistavaksi. Joskus myös tämän jälkeen "herään" unessa ja alan esim. kirjoittaa unta ylös tai kertoa sitä jollekin. En näe selkounia vaan nopeasti sen jälkeen, kun tajuan näkeväni unta, joko herään tai lakkaan tajuamasta, että näen unta.

Useinkin. Melko äskettäin sanoin unessa ääneen, että nämä tapahtumat ovat niin outoja, että nipistän kättäni varmistaakseni olevani hereillä. Nipistämisestä ei kuitenkaan tullut mitään jostain syystä. Olinkin seuraavaksi sängyssäni, mutta en oikeasti hereillä. Siitä vain lähti uusi uni käyntiin.

Useinkin. Joskus nään niin typeriä unia, et totean vaan mielessäni "vttu mitä pskaa" ja vaihdan unta. Jos uni ei vaihdu, herätän itteni, käyn vessassa ja aloitan uuden unen. Joskus saattaa sama typerä uni jatkua, mut yleensä ei. Tosin joskus uusi eri uni on ihan yhtä päätön.

Unihalvauksia oppii hallitsemaan.Se on tosi hieno homma. Saan aivan tajuttomia uniorkkuja. Voisinpa antaa tämän taidon muillekkin. N 59v.

Useimmiten mun unissa on sellainen tunne että tässä on jotain outoa 🤔 En tajua miksi, mutta uneni ovat aina vähän turhan eläväisiä

Kerran näin unta että olin valveilla.

Joskus näin käy. Pari kertaa olen käyttänyt tilaisuuden hyödykseni ja kysynyt unessa olevilta ihmisiltä seuraavan lauantain oikean lottorivin. Sitten herännyt ja äkkiä kirjoittanut numerot ylös. No ei ne oikeita rivejä olleet kun kokeilin niillä lotota.

Haluaisin niin nähdä unta missä lentäisin! En ole koskaan lentänyt unessa.

Minä olen aina tietoinen siitä, että näen unta. Jos en pidä unesta, muokkaan sitä mieleisekseni. Jos se on painajainen tai muuttumassa pian painajaiseksi, esimerkiksi minua jahtaa joku miekan kanssa, herätän itseni.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin niin nähdä unta missä lentäisin! En ole koskaan lentänyt unessa.

Lapsena näin kahdesti unta, jossa lentelin taivaalla pääskysten kanssa ja välillä me istuttiin räystäältä. Se riemun tunne oli sellainen, että en unohda sitä ikinä. Jospa onnistuisi sinullakin.

Vierailija kirjoitti:

Näin toistuvasti painajaista, jossa kiipesin jonnekin korkealle rakennelmalle ja rakennelma sortui alta. Homman toistuttua kymmeniå ellei satoja kertoja, aloin unessa tunnistaa, että hei, tämä on taas se uni. Parissa viimeisessä unessa osasin sanoa itweelleni, että älä nyt sinne kiipeä, se hajoaa kuitenkin.

painajainen vaihtui tämän jälkeen aika nopeasti ensin sellaiseksi, missä jäån jumiin johonkin loukkoon (ikkunattomaaan tyrmään tai luolaan) josta ei pääse pois. Joskus jo mennessäni tiedän, että pois ei pääse, mutta Joku pakottaa menemään. Kun opin tätä hallitsemaan, aloin nähdä painajaisia, joissa on pakko mennä radioaktiiviselle alueelle, vaikka hyvin tietää, että siellä säteilee tappavalla tasolla. 

painajaisissa on siis tavallaan sama idea, että saatan itseni pulaan jota en pysty hallitsemaan, mutta pulan muoto vaihtuu kun opin hallitsemaan yhtä.

Minulla se pula vaihtuu useasti jo yhden unen aikana. Joku ajaa minua takaa ja hoksaan voivani päättää unen törmäämällä täysillä seinään, mutta siitä painajainen vaihtuukin toiseen erilailla ahdistavaan uneen. Siitä pääsen vaikkapa hukuttautumalla, ja taas odottaa uudentyyppinen painajainen. 

Vierailija kirjoitti:

Useinkin. Joskus nään niin typeriä unia, et totean vaan mielessäni "vttu mitä pskaa" ja vaihdan unta. Jos uni ei vaihdu, herätän itteni, käyn vessassa ja aloitan uuden unen. Joskus saattaa sama typerä uni jatkua, mut yleensä ei. Tosin joskus uusi eri uni on ihan yhtä päätön.

Mulla on myös joskus, että nähdessäni unta ajattelen, että tämä menee jo niin älyttömäksi, etten viitsi katsoa tätä ja herätän itseni.

Tai jossain unessa, jos se menee ahdistavaksi, esim. etsin autoani jostakin parkkihallista paniikissa ja alan tajuta, että se on varastettu, tajuankin myös, että onneksi tämä onkin unta ja koska en halua kokea tätä tunnetta nyt enää, niin muutanpa unen kulkua niin, että löydänkin autoni ja sitten päätän, että se auto onkin yhtäkkiä tässä. Sitten on mukavampi herätä siitä unesta, kun ei ole sitä ahdistuneisuutta vaan helpotus.

Useinkin ymmärrän, että tämähän on unta. Käytän tilanteen hyväkseni ja teen jotakin mitä en oikeassa elämässä tekisi - ja mietin peloissani koko ajan, että on kai tämä nyt ihan varmasti unta, eihän tämä tapahdu todella. 

En oo vuosikausiin nähnyt unia, tai en muista niitä. Joskus aikoinaan kun näin paljon painajaisia, joissa juoksin aina jotain pakoon. Pitkiä käytäviä tai kierreportaita, jotka ei ikinä loppuneet. Muistan silloin miettineeni unissani, että ei tämmönen voi olla totta. Ja sitten heränny.

En. Painajaisten kanssa olisi kyllä kiva jos voisi tiedostaa että tämä on vain unta. Oon sentään onneksi herännyt siinä vaiheessa kun henki lähtee. Mutta muuten, ei ikinä tule mieleen että untahan tämä vaan on.

Aika usein. Yleensä jos unessa tapahtuu jotain täysin kammottavaa, tyyliin olen putoamassa katolta tai joku läheinen kuolee silmieni edessä, tajuan että tämähän on vain unta. Leppoisista perusunista en kyllä tajua onko unta vai ei.

Muistui mieleeni, että joskus näin unta, jossa totean olevani unessa ja sitten mä herään, mutta en oikeasti vaan unessa.