Lue keskustelun säännöt.
Te joilla on useampia raskauksia.
17.01.2007 |
Pelottaako teitä keskenmeno, vammaisuus ym. asiat enemmän kuin ensimmäisissä raskauksissa?
Mulla neljäs raskaus alkuvaiheessa. Ja olen aivan peloissani mahdollisesta km:stä. Vuotoakin oli, joka on jo loppunut ja kaikki todettu ultrassa sen jälkeen olevan normaalisti. Silti hirveä pelko.
Ajattelen, että koska minulla ei ole ollut yhtään keskenmenoa vielä, niin varmaan se tulee nyt. Tai jos uskaltaudun ajattelemaan, että meille ihan syntyy tämä lapsi, ajattelen ettei se varmaan kolmen " terveen" lapsen jälkeen voi enää olla " terve" .
Kyllä minua ekassa raskaudessakin pelotti samat asiat, mutta nyt pelko on paljon suurempaa.
Kommentit (10)
Neljäs yllätysraskaus olikin sitten kohdunulkoinen. Vammaisen lapsen sain jo esikoiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viides raskaus olikin sitten keskenmeno, mutta yllättävän rauhallisesti sen otin. Kuudes raskaus onnistui taas oikein hyvin, mutta koko ajan pelkäsin, että synnytän sairaan tai vammaisen lapsen. Ajattelin, että ei voi olla niin hyvä tuuri, että kaikki lapset olisivat terveitä. No, terveen tytön sain.
Ajattelen just niin, että kun on suotu jo terveitä lapsia, enää ei voi hyvä tuuri jatkua..
Tämä on nyt kolmas ja erittäin todennäköisesti viimeinen raskaus. Aiemmissa en ole ostanut kotidoppleria, juossut yksityisellä ultrissa jne. jne....
en uskaltanut asennoitua niin, että vauva tosiaan on tulossa. No, terve poika tuli, kaikesta pelosta huolimatta. Toisesta päätin iloita alusta asti. Se meni kesken, eikä se minusta siitä surusta isompaa tehnyt, ettei siihen ollut varautunut. Nyt on kolmas tilauksessa, ja positiivinen fiilis ainakin vielä tässä vaiheessa on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokassa noita juttuja jo mietti, mutta ekassa en osannut edes ajatella et jotain vois käydä.
Tokassa oli kait järki mukana
Samoten aina enemmän pelotti itse h.hetki. Eka sujui hyvin toinen sektiolla jolloin puudutus vaan loppu kesken Aivan tajuton kokemus. Kolmas samoin ja hulluhan sitä on kun vielä kerran tähän puuhaan ryhtyi. Vaan on lapset niin ihania, tärkeitä ja rakkaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis, että ei voi enää käydä niin hyvin, että kolmaskin menisi ihan putkeen. Pikkukeskosena syntyikin sitten, mutta en mä silti ajattele että ne mun pelot mitään enteitä olisi olleet.
Luulisi että ensimmäistä odottaessa olisi tällaisia tuntemuksia, mutta nyt neljännessä raskaudessa olen aivan hermoheikko vauvan terveyden suhteen. aikaisemmissa raskauksissa ei ollut ollenkaan näitä tunteita. Nyt pelkään myös sitä että tunnen näin, koska äidin vaistoni sanoo että jotain on pielessä tai että olemme menettämässä tämän lapsen jossain vaiheessa... Mieheni yrittää kuitenkin koko ajan puhua minulle järkeä.
Nyt kun tunsin vauvan liikkeet ensimmäistä kertaa, olin ihmeissäni " Se on sittenkin elossa" . Olin jotenkin kuvitellut että sikiö on ehkä kuollut kun liikkui niskapoimu-ultrassa niin vähän.
Rakenneultraa odotellessa sekavin miettein rv 19
3 onnistunutta raskautta ja tervettä lasta.