Lue keskustelun säännöt.
Pisa-tulokset "Lukutaidon parantamiseen tähtääviä toimia tulisi etsiä yhteiskunnallisista rakenteista"
12.03.2024 |
"Lea Lakan tutkimus osoittaa, että luku- ja kirjoitustaidon heikkous ei johdu vain innostuksen puutteesta tai esimerkiksi lukihäiriöstä. Sen sijaan eriytymiskehitys perheiden välillä, alueiden välillä ja toisella asteella (lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä) heijastuu lukemiseen ja kirjoittamiseen monin tavoin."
"Tutkijan mukaan luku- ja kirjoitustaitojen kehittymistä on tarkasteltava osana muuta arkea. Koulun ja opetuksen lisäksi kyse on myös siitä, miten perheissä ja vapaa-ajan ympyröissä suhtaudutaan lukemiseen ja miten siitä puhutaan."
" Lukutaidon parantamiseen tähtääviä toimia tulisi etsiä yhteiskunnallisista rakenteista, Lakka päättää."
"Helppouden pyrkimys leimaa kaikkea takarivin oppilaiden lukemista ja kirjoittamista. Pitkän tekstin sijaan kirjoitetaan mieluummin diaesitys, romaanin sijaan luetaan novelli tai katsotaan elokuva, kirjoittamisen sijaan otetaan kuva muistiinpanoista"
Lakka on jälijillä siinä, että yhteiskunnallinen erityminen ja auktoriteetin rapautuminen varmasti selittävät osaltaan Pisa-tuloksia ja lukutaidon heikentymistä.
Mutta miten koti, vapaa-aika ja takarivin oppilaat selittäisivät huonoa koulumenestystä nyt sen enempää kuin kaksivuosikymmentä sitten?
Pitäisiköhän kuitenkin edes yrittää miettiä koulujen omaa osuutta kehitykseen ja voimistunutta segregaatiota myös koulujen sisällä?
Kommentit (17)
Koulu ei ole sosiaalityötä harjoittava laitos, sen tehtävänä on opettaminen ja kasvattaminen. Jos perheen aikuiset eivät ole aikuisia, ei opettajien tehtävänä ole heitä korvata.
Kannatan koulujen eriyttämistä tyyliin kansakoulu - oppikoulu. Jos sinusta ei ole opiskelemaan ja jos ainoa tapa saada jokin teko aikaiseksi on pakottaminen, niin onko paikkasi oikeasti luokassa niiden kanssa, joille tulevaisuus on muutakin kuin ruokatunti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole sosiaalityötä harjoittava laitos, sen tehtävänä on opettaminen ja kasvattaminen. Jos perheen aikuiset eivät ole aikuisia, ei opettajien tehtävänä ole heitä korvata.
Kannatan koulujen eriyttämistä tyyliin kansakoulu - oppikoulu. Jos sinusta ei ole opiskelemaan ja jos ainoa tapa saada jokin teko aikaiseksi on pakottaminen, niin onko paikkasi oikeasti luokassa niiden kanssa, joille tulevaisuus on muutakin kuin ruokatunti?
Suurin osa ei varmasti oletakaan koulun olevan sosiaalitoimisto- mutta onhan sekin viimevuosina huomattu, että monet koulut ovat ainakin yrittäneet ulkoistaa ongelmat _koulussa_ sosiaalityölle, kodeille, terapeuteille ja psykologeille kun kouluun liittyvät ongelmat eivät nyt varsinaisesti ole koulun ongelmia vaan vika on aivan varmasti missä tahansa muualla.
Ei meidänkään luokka paljoa lukenut vaikka ei ollut kännyköitäkään. Harvempi muksu tais vapaaehtoisesti lukea mitään sarjista pidempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole sosiaalityötä harjoittava laitos, sen tehtävänä on opettaminen ja kasvattaminen. Jos perheen aikuiset eivät ole aikuisia, ei opettajien tehtävänä ole heitä korvata.
Kannatan koulujen eriyttämistä tyyliin kansakoulu - oppikoulu. Jos sinusta ei ole opiskelemaan ja jos ainoa tapa saada jokin teko aikaiseksi on pakottaminen, niin onko paikkasi oikeasti luokassa niiden kanssa, joille tulevaisuus on muutakin kuin ruokatunti?
Suurin osa ei varmasti oletakaan koulun olevan sosiaalitoimisto- mutta onhan sekin viimevuosina huomattu, että monet koulut ovat ainakin yrittäneet ulkoistaa ongelmat _koulussa_ sosiaalityölle, kodeille, terapeuteille ja psykologeille kun kouluun liittyvät ongelmat eivät nyt varsinaisesti ole koulun ongelmia vaan vika on aivan varmasti missä tahansa muualla.
Mitä opetukseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia on koulu on ulkoistanut? Kouluväkivalta ei ole oppimisongelma, se liittyy niihin perhetaustoihin.
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole sosiaalityötä harjoittava laitos, sen tehtävänä on opettaminen ja kasvattaminen. Jos perheen aikuiset eivät ole aikuisia, ei opettajien tehtävänä ole heitä korvata.
Kannatan koulujen eriyttämistä tyyliin kansakoulu - oppikoulu. Jos sinusta ei ole opiskelemaan ja jos ainoa tapa saada jokin teko aikaiseksi on pakottaminen, niin onko paikkasi oikeasti luokassa niiden kanssa, joille tulevaisuus on muutakin kuin ruokatunti?
Kokoomus onnistui jarruttelullaan pitämään Suomen 1960-70-lukujen taitteeseen saakka Euroopan viimeisenä maana, jossa oli kaksi rinnakkaista koulujärjestelmää. Koska heistä oli niin suuri vääryys, että lapsilla olisi samat mahdollisuudet vanhempien lompakon paksuudesta riippumatta.
Nyt joku helposti harhaan johdettava kaipaa edelleen tuota samaa systeemiä. Kerrotko vielä, mikä olisi sinun mielestäsi sopiva ikä, jossa voisi niitata lapsen tulevaisuuden mahdollisuudet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole sosiaalityötä harjoittava laitos, sen tehtävänä on opettaminen ja kasvattaminen. Jos perheen aikuiset eivät ole aikuisia, ei opettajien tehtävänä ole heitä korvata.
Kannatan koulujen eriyttämistä tyyliin kansakoulu - oppikoulu. Jos sinusta ei ole opiskelemaan ja jos ainoa tapa saada jokin teko aikaiseksi on pakottaminen, niin onko paikkasi oikeasti luokassa niiden kanssa, joille tulevaisuus on muutakin kuin ruokatunti?
Suurin osa ei varmasti oletakaan koulun olevan sosiaalitoimisto- mutta onhan sekin viimevuosina huomattu, että monet koulut ovat ainakin yrittäneet ulkoistaa ongelmat _koulussa_ sosiaalityölle, kodeille, terapeuteille ja psykologeille kun kouluun liittyvät ongelmat eivät nyt varsinaisesti ole koulun ongelmia vaan vika on aivan varmasti missä tahansa muualla.
Mitä opetuk
Kaikki kouluaikana tapahtuva on koulun vastuulla ja ensisijaisesti koulun etsittävä ratkaisu ongelmiin.
Kiusatun laittaminen psykologille/kuraattorille/terapiaan= vastuunsiirtoa mt-puolelle.
Lyhennetty oppimäärä, psykologin tutkimukset yms= vastuun siirtoa kodille ja mt-puolelle.
Oppimisongelmien moniammattilliset palaverit yms= vastuun siirtoa ihan minne tahansa muualle. Vai kuinka monesti esim. koulu otetaan mukaan lapsen terapiaan?
Lasuilmoitukset ja palaverit lapsen kouluongelmien vuoksi= vastuun siirto lasulle.
Viimevuosina ok hukkunut osalla kouluista järki koko hommasta.
Lasun voi tehdä, jos kotona tiedetään olevan ongelmia.
Se taas miksi lapsella on ongelmia koulussa ja mitä niille voitaisiin tehdä tulee selvittää ja tehdä koulussa.
Sen sijaan et käytetään vuosia sen miettimiseen miten lapsi saa diagnoosin ja et miten vanhempien ero nyt tässä vaikuttaa koulunkäyntiin vai eikö vanhempia kiinnosta kun en eivät sieltä kotoa tai töistä käsin muka voi ongelmia ratkaista. Ja eikö nyt lasu sentään voisi tehdä jotain ja pitäisikö palaveriin ottaa mukaan vielä lastenpsykiatrikin, että touhuun saadaan järkeä.
Ja kun ei tästä nyt tule mitään niin parempi sille 9vuotiaallekin olla yksin kotona koulupäivien ajan, niin ei sitten kuormitu niin kamalasti kun on vielä se adhdautismi-kuntoutuskin.
Lopulta meillä on aika rajallinen, mutta ihan riittävä arsenaali vaikuttaa omassa piirissämme oleviin asioihin. Mutta se toki edellyttää aikuisuutta ja vastuunottoa ja sitä enää harva haluaa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu ei ole sosiaalityötä harjoittava laitos, sen tehtävänä on opettaminen ja kasvattaminen. Jos perheen aikuiset eivät ole aikuisia, ei opettajien tehtävänä ole heitä korvata.
Kannatan koulujen eriyttämistä tyyliin kansakoulu - oppikoulu. Jos sinusta ei ole opiskelemaan ja jos ainoa tapa saada jokin teko aikaiseksi on pakottaminen, niin onko paikkasi oikeasti luokassa niiden kanssa, joille tulevaisuus on muutakin kuin ruokatunti?
Kokoomus onnistui jarruttelullaan pitämään Suomen 1960-70-lukujen taitteeseen saakka Euroopan viimeisenä maana, jossa oli kaksi rinnakkaista koulujärjestelmää. Koska heistä oli niin suuri vääryys, että lapsilla olisi samat mahdollisuudet vanhempien lompakon paksuudesta riippumatta.
Nyt joku helposti harhaan johdettava kaipaa edelleen tuota samaa systeemiä. Kerrotko vielä, mikä olisi sinun mielestäsi sopiva ikä, j
10 v ikä olisi sopiva. Ei kyse enää ole rahasta, vaan siitä ettei kaikkia opinnot kiinnosta. Antaa edes niille opiskelu Rauha, joita kiinnostaa.
Molemmat koulut olisi tietenkin ilmaisia, näinhän ei ollut ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on ilmainen kirjasto, jossa on laadukkaita kirjoja monen ikäisille lukijoille. Jos vanhemmat lukisivat lapsilleen vauvasta asti ääneen kirjoja, niin oltaisiin jo voiton puolella.
Mies voi lähteä viidakosta, mutta viidakko ei lähde miehestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhä lukutaito lukutaito lukutaito. Kaikki ei ole lukijoita eikä se ettei ole lukija tarkoita että ihminen olisi tyhmä tms. Koska tämä tajutaan.
Eikö kukaan muu näe tätä mistä nämä koulujen oppimisongelmat johtuvat? Minulla on neljä lasta ja tiedän mistä puhun. Opettajissa on paljon eroa. Osa opettajista ei vaadi mitään. Näissä luokissa osa niistä hyvin lahjakaista lapsistakin rupeaa vaan peleilemään, kun ei tarvitse tehdä juuri mitään. Lahjakkaat pärjäävät kolmannelle ja neljälle luokalle ihan hyvin tekemättä mitään. Sitten alkaa arvosanat laskea. (hikm jos on ylipäätänsä kokeita)
Koulusta on tehty helppoa, kukaan ei joudu pinnistelemään.
Osa opettajista on sitä mieltä, että lapsi voi oppia kirjoittamatta mitään. Mutta kun ei sitten tarvitse lukeakaan, miten siellä koulussa voi oppia?
Poika sai kolmannella luokalla aineista 8-10 jos niitä voi pisteiden perusteella arvioida numeroiksi. No nyt kuukausi sitten pojan opettaja sanoi, että 7 on pojalleni ihan hyvä numero. Siis kukaan ei huomaa, että tulokset heikkenevät ja sitten opettaja vaan kannustaa olla yrittämättä, kun huonommatkin suoritukset kelpaa.
Matikan kirjasta lasketaan vain puolet. 40 vuotta sitten kirjasta laskettiin melkein kaikki laskut. Nyt riittää että lasketaan puolet. Matikassa myös yritetään opettaa eri tapoja laskea, mutta kun lapset eivät ehdi oppia kunnolla edes sitä yhtä. Kyllähän matematiikan maisteri ymmärtää nämä, mutta lapsi joka näkee laskut ensimmäisiä kertoja menee sekaisin laskutavoista kun yritetään laskea eri tavoin.
Lukeminen ja kirjoittaminen kulkee käsikädessä. Jos ei tarvitse kirjoittaa, ei opi lukemaankaan. Kirjoittaessa sanoja jokainen kirjain pitää käydä mielessä läpi, että saa sanan oikein. Kirjoittamista on vaan niin vähän nykyään ja siksi lasten kirjaimet ovat melkoisia harakanvarpaita, joista lapsi ei saa itsekään selvää mitä on kirjoittanut.
Läksyjä ei juurikaan ole ja jos niitä on, ne ehtii tehdä 10minuutissa.
Parilla lapsellani ei ole juuri mitään mitä pitäisi opetella ulkoa. Yhdellä pojalla tuli ensimmäinen lukukoe vasta kuudennella luokalla. Sitten siellä kokeessa selvisi, että saakin käyttää kirjaa apuna jos ei muista.
Ryhmätöissä pärjää eniten se, joka teki sen työn, kukaan muu ei siinä oppinut oikein mitään.
Läksyjä ei ole ja jos niitä on, niitä ei tarkasteta opettajan toimesta. Näin opettaja ei näe sitä oppivatko lapset vai eivät.
Kotona olen aina kirjoituttanut sanoja kielissä kun numerot ovat alkaneet kielissä tippuja. Kirjoittamisen kuurilla lapset saavat taas kiinni opetuksesta. Kun se kirjoittaminen on vain oppimisen kannalta paras tapa oppia kun joutuu samalla ajattelemaan mitä tekee. Tekemisestä jää muistijälki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkan
Olen ollut lukuisissa vanhempainilloissa ja vaatinut että lapsille annettaisiin läksyjä. näin voisin myös itse nähdä mitä lapset tekevät koulussa ja pystyn näkemään miten hyvin lapseni osaavat eri asioita. Kun läksyjä ei tule, en saa mistään kiinni, miten hyvin siellä koulussa lapseni oppivat. Wilmaan tulee kyllä merkintöjä, että poika oli hypännyt kiikusta toisen lapsen päälle. Sitten kun kysyn onko asia koulussa selvitetty ja onko oma lapseni pyytänyt anteeksi alle jääneeltä lapselta, koulussa ei ole kuulemma käyty asiaa läpi.
Voisin sanoa, että vastuutonta toimintaa pääasiassa. Yhdellä lapsellani on ollut vaativa opettaja. Ainut joka ei ei ehdottanut ADHD luokitusta pojalle. Normaali kuri piti aisoissa. Kolmen muun lapsen osalta lasten opettajat ovat ehdottaneet ADHD tutkimuksia. Kotona ei meillä ole lasten kanssa mitään ongelmia. Kuuntelevat ja tottelevat. Koulussa halutaan hakea sitä luokitusta. Olemme Pohjois-karjalassa, jossa ADHD:tä on jaettu lapsille paljon enemmän kuin muualla Suomessa.
Yleensä ne älykkäimmät pojat ovat luonnostaan vilkkaita, koska niin monet asiat kiinnostavat. Jos koulussa ei ole riittävästi tekemistä, menee näiden lasten toiminta häiriköinniksi.
Opetushallituksen suunnitelmien mukaan koulusta piti tulla kaikille tasa-arvoista siten, että lasten kotiolosuhteilla ei olisi merkitystä. Nyt on käynyt juuri päinvastoin, kun koulusta on tehty helppoa. Lasteni koulu sujuu juuri niin hyvin kuinka jaksan siihen itse panostaa. Kokeissa pärjääminen näkyy heti jos joku kausi jää opettajien huolehdittavaksi. Kun olen mukana katsomassa lasteni läksyjä ja kyselen kokeisiin tai järjestän sanakokeita, koulu alkaa sujumaan paremmin ja kokeiden arvosanat saattavat nousta kuutosesta kymppiin. Ihmettelen suuresti, eikö opettajat näe tätä suurta vaihtelua? kaikki voi saada kutosen kokeesta, mutta kymppi ei tule vahingossa. Sitten opettaja itse sanoo lapselle. että 7 on sulle ihan hyvä numero.
Yhteiskunta ja yhteiskunta, joo. Se muodostuu yksilöistä, pitäisikö yksilöiden kiinnostua lapsistaan, kannustaa ja opastaa, olla aikuisia. Kun tilanne on päästetty siihen ettei vaadita eikä ohjata ja kaikki tulee kuin manulle illallinen, niin ei siinä motivaatiota ole mihinkään. Alkaa riepoa tämä syyllisyyden ulkoistaminen, aina on vika jossain yhteiskunnassa ja kiitos lisää rahaa vaan niin hyvä tulee ja maailma pelastuu. En usko että vähävaraiset ovat sen tyhmempiä kuin parempituloiset, on vain asenne kysymys ja ilmeisesti asenne on sellainen että hullu paljon töitä tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei meidänkään luokka paljoa lukenut vaikka ei ollut kännyköitäkään. Harvempi muksu tais vapaaehtoisesti lukea mitään sarjista pidempää.
Minun ala-asteella hankittiin heti ensimmäisenä kouluviikkona koulun kirjastokortti ja oli ihan normaalia, että viimeistään kolmannella luokalla luettiin kirja viikossa tai parissa muun lukemisen lisäksi. Olen syntynyt vuonna 1966.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan
Olen ollut lukuisissa vanhempainilloissa ja vaatinut että lapsille annettaisiin läksyjä. näin voisin myös itse nähdä mitä lapset tekevät koulussa ja pystyn näkemään miten hyvin lapseni osaavat eri asioita. Kun läksyjä ei tule, en saa mistään kiinni, miten hyvin siellä koulussa lapseni oppivat. Wilmaan tulee kyllä merkintöjä, että poika oli hypännyt kiikusta toisen lapsen päälle. Sitten kun kysyn onko asia koulussa selvitetty ja onko oma lapseni pyytänyt anteeksi alle jääneeltä lapselta, koulussa ei ole kuulemma käyty asiaa läpi.
Voisin sanoa, että vastuutonta toimintaa pääasiassa. Yhdellä lapsellani on ollut vaativa opettaja. Ainut joka ei ei ehdottanut ADHD luokitusta pojalle. Normaali kuri piti aisoissa. Kolmen muun lapsen osalta lasten opettajat ovat ehdottaneet ADHD tutkimuksia. Kotona ei meillä ole lasten kanssa mitään ongelmia. Kuuntelevat ja tottelevat. Koulussa halutaan hakea sitä luokitusta. Olemme
Kyllä, tämä.
Lisäksi ollaan kokonaan unohdettu, että lapset kehittyvät eri tahtiin ja vaikka koulumenestys ei päätä peruskoulussa huimaisi on vielä erittäin hyvä tsänssi, että otetaan kehitys kiinni peruskoulun jälkeisissä opinnoissa kunhan vain vaihtoehdot pidetään auki.
Mutta sen sijaan osa lapsista luokitellaan nepsyihin ja hulluihin viimeistään peruskoulussa ja työnnetään väkisin mt-puolen rattaisiin odottamaan aikuispsykiatrian asiakkuutta ja loputonta kuntoutusta. Lapsi ei viihdy koulussa, no ratkaisuhan on että lyhennetään kouluviikkoa. Lapsi ei pärjää opetuksen tahdissa, no poistetaan tehtävät kokonaan tai siirretään pienryhmään, jossa ei tarvitsekaan tehdä mitään.
Ja sitten ihmetellään miksi oppimismenestys on niin huonoa kun heti alkuun viedään ne vähäisetkin mahdollisuudet oppia ja motivoitua oppimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meidänkään luokka paljoa lukenut vaikka ei ollut kännyköitäkään. Harvempi muksu tais vapaaehtoisesti lukea mitään sarjista pidempää.
Minun ala-asteella hankittiin heti ensimmäisenä kouluviikkona koulun kirjastokortti ja oli ihan normaalia, että viimeistään kolmannella luokalla luettiin kirja viikossa tai parissa muun lukemisen lisäksi. Olen syntynyt vuonna 1966.
Kun saisi lapset edes lukemaan niitä sarjakuvia nykyään.
Lähteet:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/70106241/takarivi-lukee-ja-kirjoittaa-po…
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010042086.html