Voi kun joku mies pitäisi minua erityisenä ja rakastuisi. Rakkauden kaipuu mutta epäilen haluaako minua kukaan. N28

Olisi ihanaa tulla rakastetuksi ja rakastua itsekin. Ehkä tämä on vain alkavan kevään tuomaa hormonitoiminnan muutoksia tai yksinäisyyden aikaansaamaa kaipuuta. 

Pidänhän minä yksin olemisesta, ainoastaan haittapuolena en vain saa kovin paljon aikaiseksi ollessani itsekseni. Ei siis tule lähdettyä paljoa mihinkään. Kotihiireksi sitä on nykyään asettunut.

Pelkäänpä tavallaan myös, että hyvien miesten olisi hankala rakastaa tällaista ihmistä. On hankaluuksia luottaa ihmisiin, olen addiktioherkkä (nyt remissio) ja köyhä, ylivelkaantunut. Ahkera työntekijä mutta vaihdellen sairaslomalla. 

Pärjään sinällään elämässä mutta en jaksa tähdätä enää mihinkään suurempiin tavoitteisiin. Menen hetki kerrallansa. Arvostan jo sitä, että on ruokaa kaapissa ja katto pään päällä. Nautin kovasti nykyään yksinkertaisesta elämästä. 

Haikailen, että olisi elämässä rakkautta. Lapsetonkin olen. Muutama hyvä ystävä onneksi on mutta eristäytyneeksi tässä on tullut. 

Haaveilen mökkiviikonlopuista, avannosta, saunomisesta, tulen loimusta ja makkaranpaistosta ulkosalla. Läheisyydestä ja seksistäkin. Hyvistä keskusteluista ja rennosta olemisesta. Ei tarvitsisi päteä mitään, saisi olla kuka on ja nauttia ihanan ihmisen kanssa yhteisestä olemisesta. 

Onneksi on sentään edes haaveita.