Mitä olette tehneet lasten kanssa, kun uusi miesytävä on tullu ekaa kertaa näytille?
Kommentit (13)
Pienempiä lapsia on aivan turha sekoittaa aikuisten parisuhdevyyhtiin. Kyllä se uuden kumppanin etsiminen varmasti voi odottaa muutaman vuoden ja keskittyä sen ajan vain omiin lapsiinsa.
Minulla ei ole kokemusta asiasta. Luultavasti sanoisin lapsille, että tässä on " Matti" . Sitten istuttaisiin ja juteltaisiin, juotaisiin kahvit. Lapset saisi touhuta omiaan.
Entä jos isä on kuollut?
Ennen vanhaan kun ei avoliittoja ollut eikä avioeroja, oli sen sijaan paljon nuorempien ihmisten kuolemantapauksia. Nuoria naisia kuoli synnytyksiin ja kaikenikäisiä tartuntatauteihin. Nykyäänkin on nuoria leskiä, onnettomuuden tai sesim. syövän seurauksena.
Eivätkö hekään saa koskaan avioitua uudelleen, onko se jumalatonta? Jollain tavalla kai leskenkin on uusi miesystävänsä lapsilleen esiteltävä.
Vähän perspektiiviä hei ihmiset. Elämäntilanteet on jokaisella erilaisia.
Samalla reissulla ollaan kuudetta vuotta. Mitään isä-juttuja ei ole sotkettu kuvioon, sillä minun mieheni on vain nuorimman isä. Isommilla on omansa.
Kukin tavallaan. Tuttavaperheessä uudesta miehestä tuli kerralla koko porukan isä ja vallan tasapainoisia ja täyspäisiä aikuisia niistäkin lapsista kasvoi.
Vaikka kokata kaikki yhdessä, tai sitten pelata yhdessä tms.
mutta ennenkaikkea en ymmärrä nelosen kommenttia??
Uskomatonta, miten kertakäyttöistä kaikki nykyään ihmisille on=( Oma isä ulos, uusi sisään, viis lapsista...
Puolet avioliitoista päättyy eroon ja uusperheet ovat lähes yhtä yleisiä kuin ydinperheet.
Eikä lasten isää ole ulostettu. Ihan itse pakkasi meilläkin pari vuotta sitten kampeensa ja lähti nuoremman matkaan.
vaan äidin miesystävästä!! Haloo, ajat todellakin muuttuu ja nykyisin onneksi kenenkään itseäänkunnioittavan ihmisen ei tarvitse olla epätyydyttävässä parisuhteessa vain lapsen takia. Lapsetkin kun usein voivat tämänkaltaisessa suhteessa huonosti.
T. Onnellisesti aviossa oleva 2 lapsen äiti
Mielestäni uusi suhde kannattaa kuitenkin esitellä lapsille vasta sitten kun se on jo vähän vakaammalla pohjalla.
Olen 32v. kolmen lapsen äiti, mies lähti kahden päivän varoajalla marraskuun lopussa. Mä en ikinä enää sais tavata uutta elämänkumppania, kun kerran en ole lasten isän kanssa. Eipä sillä, että tällä hetkellä tekis edes mieli hakea uutta, mutta en nyt sentään lopun ikääni ajatellut yksin olla. Vai ovatko lapset joskus sen ikäisiä, että niille voisi uuden kumppani esitellä? Nyt he ovat 10v, 3v ja 4,5kk.
Tosin lapsi oli silloin vuoden vanha. Ketään muuta miestä en ole koskaan lapselle esitellyt. Nyt tämä syntinen meininki on jatkunut jo pari vuotta ja se mies asuu meillä!
Lapsiparkakin on varmaan päästään ihan sekaisin kun on myös naapurissa asuvan isänsä kanssa tekemisissä melkein päivittäin. Meillä kun on erittäin hyvät välit kaikilla.
En ihan oikeasti käsitä ihmisten mielipiteitä täällä - tosiaan, jos ette ole huomanneet niin puolet avioliitoista päätyy eroon. Ilmeisesti pitäisi tosiaan olla koko loppuelämä yksin?