Historia-aineita opiskelleet, osaatteko neuvoa

en tiedä mistä sun kuvasi " Iänikuisesta luennoimisesta" yliopiston historia-aineissa on peräisin, kun meillä ainakin on kaiken maalman keskustelua ja esee-raporttia ihan kyllästymiseen asti. Se vanhanaikainen luennointi on sittenkin paras systeemi ihan ilman mitään kikkailuja. Myös keskustelu, joka syntyy spontaanisti on parempi kuin sellainen väkisin väännetty " olkaa nyt edes jotain mieltä" tankerointi. Oppimispäiväkirjaa pitää kirjoittaa joka jutusta.



Onko sulla käytössäsi koko 2 ov kurssi vai pidätkö vain yhden luentokerran? Meinaan vaan, että noiden raporttien esitätminen vie aivan helvetisti aikaa ja on kaikille muile paitsi esittäjälle äärettömän tylsää. Jos aikaa on vain 1*2h luentokerta niin anna olla!

ryhmätyöt, esitelmät, kirjoitelmat, keskustelut, improvisaationäytelmät, roolipelit

Miten vetää opiskelijat mukaan. Keskustelut ovat periaatteessa ihan ok, etenkin jos keskustelun pohjaksi on jo aiemmin jaettu jotain lähdemateriaalia, sillä opetettava aines saattaa olla suurelle osalle opiskelijoista tuntematonta. Mietin vähän, jos osan käsiteltävästä opetussisällöstä laittaisi opiskelijat itse selvittämään, he saisivat sitten itse esitellä asian toisille opiskelijoille luento-opetuksen lisänä.

Mitähän muuta voisi keksiä?

yhdellä kurssilla sellainen tehtävä, että opettaja oli etsinyt valmiiksi artikkeleita, jotka sitten jakoi opiskelijoille. Jokainen opiskelija teki artikkelista suullisen referaatin, johon lisäksi itse kommentoi artikkelia.

Tämä ainakin toimi hyvin.



Myös oppimispäiväkirjat ovat olleet itselleni mieluisia, mutta tiedän, että kaikki opiskelijat eivät niistä pidä.

miten väittelyharjoitukset sopivat opettamaasi aiheeseen, mutta se voisi olla yksi tapa, jolla saa opiskelijat mukaan.

Artikkelin referointi ja käsittely etenkin, sillä se toisi itse kontaktiopetuskertaan vähän vaihtelua sen iänikuisen luennoinnin sijaan, antaisi opiskelijoillekin mahdollisuuden osallistua opetukseen ja tuoda heidän mielipiteet ja näkemykset kuuluviin. Sitäkin pitää silti tehdä, sillä opetettavasta aiheesta ei ole mitään kirjallista materiaalia (tai on, mutta se vaatisi perehtymistä useisiin kymmeniin eri lähteisiin, mikä taas ei ole tarkoituksenmukaista ajankäyttöä eikä mahdollistakaan 2 ov kurssilla).

Pystytkö tekemään luennosta elävän, saatko kuulijat lähemmäksi itseäsi, pystytkö tekemään luennosta sellaisen ,että kuulioista tuntuu siltä, kun lukisit romaania.



Monesti jo pelkkä äänenpaino ja luennoitsian asennot saavat ihmeitä aikaan. Pystytkö eläytymään näyttelijän tasolla aiheeseesi?