Huokaileva siivooja ja oma huono omatunto
Käväisin nyt etäpäivänä hakemassa lounasta kävellen. Kaupan ulko-oven sisäpuolella oli siivooja juuri siivoamassa niin, että siitä oli pakko kulkea ihan vierestä ohi. Oli tosi huono omatunto loskaisilla kengillä kävellä hänen juuri siivoamansa lattian poikki ja kun kuljin takaisin ovesta ulos ostosten kanssa niin siivooja huokaili turhautuneena.
Mitä ihmettä tuollaisessa tilanteessa pitäisi tehdä? Pyytelin anteeksi, mutta mitään muuta reittiä ei ollut, jos en sitten olisi jättänyt kaupassa käyntiä kokonaan väliin, ja matto oli poistettu siivouksen ajaksi joten siihenkään ei saanut kenkiä kunnolla puhdistettua.
Mikä tuollaisessa tilanteessa on etiketti?
Kommentit (15)
Vaikea tilanne, kun ei sitä kauppaakaan voi sulkea siivouksen ajaksi.
Ehkä huokaili siksi, että se tosiaan on turhaa työtä näillä keleillä, mutta pitää silti tehdä.
Ei juuri mitään järkeä. Selkänsä kun kääntää, lattia saman tien samassa kunnossa.
Siellä taas joku harakka on pestattu palkkaamaan jokin hanketyöntekijä tavalla tai toisella.
Olen siivooja ja huokailen koko ajan, riippumatta siitä onko ihmisiä läsnä vai ei:D Huomasin tämän liittyvän ikään eikä niinkään työhön.
Ammatin valinta kysymys.
- siivooja
Vierailija kirjoitti:
Olen siivooja ja huokailen koko ajan, riippumatta siitä onko ihmisiä läsnä vai ei:D Huomasin tämän liittyvän ikään eikä niinkään työhön.
Hitsit, alkoi naurattaa :D Samasta puusta taidetaan olla, osastokeittiön hiljaisuudessa olen useamminkin kuin kerran yllättänyt itseni huokailemasta, ja sentään pidän sekä elämästäni että työstäni. Olen 44, entä sinä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siivooja ja huokailen koko ajan, riippumatta siitä onko ihmisiä läsnä vai ei:D Huomasin tämän liittyvän ikään eikä niinkään työhön.
Hitsit, alkoi naurattaa :D Samasta puusta taidetaan olla, osastokeittiön hiljaisuudessa olen useamminkin kuin kerran yllättänyt itseni huokailemasta, ja sentään pidän sekä elämästäni että työstäni. Olen 44, entä sinä?
Samaa tapahtuu myös täällä näyttöpääteen takana. :D
N47
Käyt ihan samalla tavalla kakalla kuin tähänkin asti.
- puhdistustyöntekijä
Ei ole mitään etikettejä, kulje vaan. Alalla on paljon ihmisiä joilla on asenneongelma, kun eivät pidä työstään. Se puretaan sitten asiakkaisiin. Vaikka teet mitä tai olet tekemättä, sinut haukutaan taukohuoneessa.
Eivät kaikki toki ole sellaisia, mutta oli aika raskasta kun monet kollegat oli niin vihamielisiä aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siivooja ja huokailen koko ajan, riippumatta siitä onko ihmisiä läsnä vai ei:D Huomasin tämän liittyvän ikään eikä niinkään työhön.
Hitsit, alkoi naurattaa :D Samasta puusta taidetaan olla, osastokeittiön hiljaisuudessa olen useamminkin kuin kerran yllättänyt itseni huokailemasta, ja sentään pidän sekä elämästäni että työstäni. Olen 44, entä sinä?
42 tuli tänä vuonna. Huokailen kotonakin, ihan huomasin tämän yks päivä. Ja kyllä, itsekin tykkään työstäni sekä elämästäni:D
Vierailija kirjoitti:
Siivoajan työ on periaatteessa turhaa koska kaikki likaantuu aina uudelleen.
Ei se kyllä turhaa ole. Jos sitä ei koskaan tekisi niin ei kyllä missään tiloissa eläisi kun lika kasaantuisi. Jo parissa päivässä esimerkiksi jonkin toimipisteen aula on hirvittävän näköinen ja jopa vaarallinen kun kiviä on liukkaalla lattialla. Niihin oikeasti liukastuu jos on todella paljon kantautunut sisälle. Ja vessoista en ala edes puhumaan...
Minäkin olen siivooja ja huokailen:D En tunnistanut tapaani ennen kuin kaverini huomautti että huokailu on tunnusmerkkini.
Mutta juu, ei minua ainakaan vituta asiakkaat vaikka kengissä tulisikin mukana loskaa. Teen annetun työn eli moppaan lattian kerran ja jos sen joku sen jälkeen ehtii sotkea niin ei voi mitään. Tässä työssä ei auta olla perfektionisti tai ottaa mitään henkilökohtaisesti. Eli ohi vaan, mutta kannattaa olla varovainen jos lattia on vasta mopattuna liukas.
Siivoajan työ on periaatteessa turhaa koska kaikki likaantuu aina uudelleen.