Harrastusystävä teki oharit - mitä ajatella?

Auttakaapa ylianalysoivaa mammakollegaa selvittämään ajatuksiaan. Olen hämmentynyt yllättävistä ohareista, enkä tiedä, miten niihin pitäisi suhtautua.

Olen viimeisen vuoden aikana saanut erään harrastuksen tiimoilta uuden ystävän. Olemme molemmat keski-ikäisiä ja työelämässä. Tämä ystävä on minua jonkin verran vanhempi yksineläjä, jolla on vilkas sosiaalinen elämä. Vaikka tuttavuutemme on verrattain tuore, olen saanut tästä ihmisestä luotettavan ja erittäin huomaavaisen kuvan. Vierailin hänen luonaan perheineni viime viikonloppuna ja kaikki oli ns. normaalisti.

Ystäväni toimii harrastusryhmämme vetäjänä ja lähetti minulle pari viikkoa sitten kutsun etäkokoukseen, johon piti olla tulossa muitakin. Vastasin myöntävästi ja ystävä myös kuittasi vastauksen. Asia on sikäli minulle merkityksellinen, että olin valmistautunut ottamaan kokouksessa itselleni vastuutehtäviä - nyt ensimmäistä kertaa, sillä olen tuore jäsen.

Ihmettelin, kun ystävä ei ollut lähettänyt kokousiltaan mennessä linkkiä etäkokoukseen. Pyysin sitten linkkiä erikseen Whatsappilla. Ystävä vastasi lyhyesti, että kokous on valitettavasti peruttu. Lisäksi hän kysyi, saisiko soittaa minulle seuraavana päivänä selittääkseen tilanteen. Vastasin myöntävästi ja toivotimme toisillemme hyvät illanjatkot.

Luvattua puhelua ei kuitenkaan tullut. Nyt jäin miettimään, mitä on mahdollisesti tapahtunut ja miten toimisin seuraavaksi. Kokouksen perumisessa ei sinänsä ole mitään kovin yllättävää, koska sellaistahan voi tapahtua ihan arkisesta syystä. Jos itse olisin pitämässä kokousta ja joutuisin perumaan sen esim. sairastumisen vuoksi, lähettäisin ilmoittautuneille yhteisen viestin ja pahoittelisin tapahtunutta. Jos kokisin tarvetta kertoa syyn perumiselle, kertoisin sen samassa yhteydessä parilla sanalla ("sairastumisen vuoksi", "pakottavasta syystä" tms.).

Mietin, miksi ystävä ei perunut kokousta itse  yhteisellä viestillä, miksi hän halusi kertoa syyn erikseen puhelimessa - ja miksi hän ei lopulta soittanut vaikka niin ehdottikin? Olenkohan ihan hakoteillä, jos veikkaan, että jotain yllättävää ja ikävää on tapahtunut? Toki on mahdollista, että ystävä onkin haalinut itselleen liikaa tehtävää ja on joko uupunut tai unohtelee asioita. Myös se on mahdollista, ettei yhteyden pitäminen minuun ole hänelle kovin tärkeää, mutta aiemman vuorovaikutuksemme perusteella näin tuskin on asia.

Meidän on tarkoitus nähdä seuraavan kerran parin viikon päästä eräässä yleisötapahtumassa, jota ystävä on järjestämässä. Jos ystävä ei ilmoita itsestään sitä ennen, pitäisikö minun olla häneen yhteydessä vai annanko vain olla? Jos ystävällä on ns. tilanne päällä (kuten epäilen), olisiko yhteydenotosta enemmän päänvaivaa kuin iloa? Kiitos jos jaksoit lukea tänne asti. Olen vähän huono tällaisissa sosiaalisissa kiemuroissa.