Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako hankkia lapsia vai ei?
04.11.2023 |
Tykkään toisaalta lapsista, mutta esim en tiiä miten selviäisin jos tulis erityislapsi. Oon kattonu sivusta esim yhden vaikean esiteinin juttuja ja tekee kaikesta vaikeaa. Ei varsinaisesti diagnosoitu mitään mutta kaikki missä vaan voi kuvitella on vaikeaa ja kitisemistä, miljoonasti vaikeampaa kuin pienempien sisarustensa. Respectit vanhemmille koska ite en jaksais. Mitä tehdä kun ei niitä lapsiaan kuitenkaan voi valita? Onko riski worth it?
Kommentit (28)
Tämän hallituksen leikkausten päällekkäisiä vaikutusten takia, ei uskalleta tehdä toista lasta.. Se on rahakysymys monessa suhteessa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esiteinien ja teinien kitinät ovat ihania. Nuoreni liikkuvat hyvässä seurassa, päihteet eivät kiinnosta, opinnot sujuvat, noudattavat heille asetettamiani rajoja enintään pienin rikkein, joten kitinä ja purnaus kuuluu asiaan ja kertoo vain siitä, että vanhemmuuteni on hanskassa.
Samoja ajatuksia oli myös minulla. Pelkäsin kovasti että lapsesta tulee vammainen ja oma elämäni menee pilalle. Tiesin kuitenkin että tulen katumaan jos en koskaan saa kokea äitiyttä. Sain mieheni kanssa terveen lapsen tänä vuonna ja en voisi olla onnellisempi. Lapsi on maailman ihanin ja kaunein asia koko elämässä. Koen että saan harrastaa ja tehdä haluamiani asioita vaikka minulla lapsi onkin. Se vain vaatii hieman enemmän suunnittelua ja aikatauluttamista, onneksi on mies niin vastuu voidaan jakaa.
Jos lapseni olisi syvästi vammainen, niin en tiedä miten selviäisin. Ainahan tukea tarjotaan, mutta silti ajatus pelottaa.. Elämästä ei voi koskaan tietää, saattaahan tuo vamma tulla myöhemmässäkin iässä lapselle tai voin itse sairastua/vammautua vakavasti. Yritän olla antamatta liikaa pelolle valtaa, muuten se rajoittaisi elämää. Mutta sitä en tiedä haluanko toista lasta, koska sitten vastuu lisääntyy, taloudellinen tilanne pitäisi olla stabiili ym.
Se on sen verran iso päätös, ettei sitä netistä kannata kysyä, vaan miettiä itse omassa rauhassa.
Ei kannata. Ei ainakaan, jos on rauhaa ja hiljaisuutta arvostava introvertti. On todella vaikea kestää ja sietää jatkuvaa mölinää omassa kodissa, kun uhmaikäinen antaa täyslaidalta ja ne uhmavuodet ei välttämättä olekaan ihan nopeasti ohi. Sen vuoksi lykkäsin edes harkitsemista lapsen hankinnan suhteen melkein 10 vuotta ja olisi vain pitänyt luottaa omaan intuitioon. Lapsi on hyvin rakas enkä tietenkään häntä enää vaihtaisi entiseen elämään mutta oma mielenterveys on koetuksella ihan jo pelkästään tuon älämölön vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niiden mielestä joilla ei ole lapsia, ehdottomasti kannattaa. Meidän mielestä joilla on lapsia, ei ehdottomasti kannata.
Ihminen haluaa aina sitä mitä ei ole ja sinne missä ei ole. Tilanne normaali.
Kannattaa tehdä
Häpeehän se on jos ei ihmisellä tossa iässä oo lapsia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsia kannattaa hankkia, jos niitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tehdä
Häpeehän se on jos ei ihmisellä tossa iässä oo lapsia
😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Esiteinien ja teinien kitinät ovat ihania. Nuoreni liikkuvat hyvässä seurassa, päihteet eivät kiinnosta, opinnot sujuvat, noudattavat heille asetettamiani rajoja enintään pienin rikkein, joten kitinä ja purnaus kuuluu asiaan ja kertoo vain siitä, että vanhemmuuteni on hanskassa.
Ihana "täydellinen" äiti ja "täydelliset" lapset :D
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tehdä
Häpeehän se on jos ei ihmisellä tossa iässä oo lapsia
Ja taas yksi pösilö joka ei mukamas tiedä etteivät kaikki saa lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata, varsinkaan jos et ole varma.
Tuskin siinä taloudellisesti voitonpuolelle jää. Jotain pitää itsekin kustantaa lapsille jossain vaiheessa.
Odottaisin kyllä muutaman vuoden, miksi tämä maailmantilanne ympäristö tästä muuttuu. Ei näytä lasten ja nuorten tulevaisuus kovin valoisalta.
Tuskin kuitenkaan sen köyhemmäksi, missä sodan jälkeiset lapset elivät. Mutta silloin ei vaatimuksest olleet kovin kummoiset, ja perimäkään ei ollut vielä niin degeneroitunutta kuin nykyisin.
Yhteiskunta vielä painostaa, että niitä tarvitaan äitiensä ja mummojensa pyllynpyyhkjöiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Ei ainakaan, jos on rauhaa ja hiljaisuutta arvostava introvertti. On todella vaikea kestää ja sietää jatkuvaa mölinää omassa kodissa, kun uhmaikäinen antaa täyslaidalta ja ne uhmavuodet ei välttämättä olekaan ihan nopeasti ohi. Sen vuoksi lykkäsin edes harkitsemista lapsen hankinnan suhteen melkein 10 vuotta ja olisi vain pitänyt luottaa omaan intuitioon. Lapsi on hyvin rakas enkä tietenkään häntä enää vaihtaisi entiseen elämään mutta oma mielenterveys on koetuksella ihan jo pelkästään tuon älämölön vuoksi.
Ei kaikki introvertit häiriinny mitenkään lapsensa äänistä. Moni myös pitää omien lastensa seurasta. Puhut ilmeisesti autismin kirjosta, etkä introverttiudesta. Introvertti on seuransa suhteen valikoiva, mutta yleensä sosiaalisempi kuin ekstrovertti.
Noilla perusteella ei kannata jättää lapsia tekemättä.
Syntymä on kuolemantuomio :(
Ei kukaan pysty hillitsemään sikiämistään.
Vierailija kirjoitti:
Esiteinien ja teinien kitinät ovat ihania. Nuoreni liikkuvat hyvässä seurassa, päihteet eivät kiinnosta, opinnot sujuvat, noudattavat heille asetettamiani rajoja enintään pienin rikkein, joten kitinä ja purnaus kuuluu asiaan ja kertoo vain siitä, että vanhemmuuteni on hanskassa.
Tuo oli raivostuttavaa omassa teinissä. Se vain luki luki luki koko ajan jotain koulujuttuja, menee elämä ihan ohi. Vähempikin rittäis, ainakin meillä riitti amiksessa. Onneksi priorisoi ajankäyttönsä paremmin yliopistossa ja jäi opinnot kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tehdä
Häpeehän se on jos ei ihmisellä tossa iässä oo lapsia
Ja taas yksi pösilö joka ei mukamas tiedä etteivät kaikki saa lapsia.
Sikäli oli kyllä oikeassa, että lapsettomilla on yleensä joku sairaus, joka estää lasten saannin.
Vierailija kirjoitti:
Samoja ajatuksia oli myös minulla. Pelkäsin kovasti että lapsesta tulee vammainen ja oma elämäni menee pilalle. Tiesin kuitenkin että tulen katumaan jos en koskaan saa kokea äitiyttä. Sain mieheni kanssa terveen lapsen tänä vuonna ja en voisi olla onnellisempi. Lapsi on maailman ihanin ja kaunein asia koko elämässä. Koen että saan harrastaa ja tehdä haluamiani asioita vaikka minulla lapsi onkin. Se vain vaatii hieman enemmän suunnittelua ja aikatauluttamista, onneksi on mies niin vastuu voidaan jakaa.
Jos lapseni olisi syvästi vammainen, niin en tiedä miten selviäisin. Ainahan tukea tarjotaan, mutta silti ajatus pelottaa.. Elämästä ei voi koskaan tietää, saattaahan tuo vamma tulla myöhemmässäkin iässä lapselle tai voin itse sairastua/vammautua vakavasti. Yritän olla antamatta liikaa pelolle valtaa, muuten se rajoittaisi elämää. Mutta sitä en tiedä haluanko toista lasta, koska sitten vastuu lisääntyy, taloudellinen ti
Tämä. Minäminäminä. Mieluummin mahdollinen lasten kärsimys siitä että emänsä lisääntyi kuin mahdollinen emän kärsimys siitä ettei lisääntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Tämän hallituksen leikkausten päällekkäisiä vaikutusten takia, ei uskalleta tehdä toista lasta.. Se on rahakysymys monessa suhteessa..
Tämä. Pakko katsoa mihin suuntaan menee. Uskaltaako emim. alkaa rakentamaan ym. työkuviot.
En ainakaan itse ottaisi sitä riskiä. Elämäni on nyt lapsettomana mukavaa eikä minulla ole mitään tarvetta hankkia lasta. Pelkään enemmän, että lapsen saatuani valinta kaduttaisi enkä enää voisi naittia elämästäni ja vapaudestani kuten aiemmin.