Haluaisin siirtyä aikakoneella 40-luvulle

50 luvun lopulle USA:han keskiluokkaan. Silloin siellä olisi ollut kelpo olot.

Vaatimattomaan 1950-60 luvun elämään. 

Keskiajalle. Haluaisin kokea kidutuksen ja ruttokuoleman.

Vierailija kirjoitti:

Keskiajalle. Haluaisin kokea kidutuksen ja ruttokuoleman.

 

Ei tarvii mennä niin kauas. Mene ap kanssa 40 luvulle.

40-luvulla oli sota ja puute kaikesta. Nuoria miehiä kuoli kasoittain. Edes kahvia ei ollut saatavilla - hedelmistä puhumattakaan.

50-luvulla suurin osa kansasta asui pientiloilla karussa köyhyydessä. Tuskin monellakaan oli mitään millä olisi voinut kuunnella musiikkia. Alkeellisella radiolla sai kuunnella ylen vasemmistopropagandaa jos raskaalta työltä ehti.

60-70 -luvuilla elimme itä-diktatuurissa Neuvostoliiton rautaisen kouran alla jatkuvassa hyökkäyksen ja ydinsodankin pelossa.

Ei tuolloin elämä kovin hienoa ollut.

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä alapeukuttaa toisten haaveita?

Mitä järkeä on toivoa elävänsä sota-aikaa tai heti sen jälkeisiä vuosia missään päin maailmaa?

Vierailija kirjoitti:

40-luvulla oli toki sota. Mutta siinä ajassa viehättää se estetiikka, komeasti pukeutuneet miehet ja hienot autot, se, elämä oli varmaan selviytymistä ja aitoa, ei tällaista pinnallista p.skaa tekoeälyineen ja sometuksineen kuin nykyään. Vanhemapani syntyivät silloin, olisi kiinnostavaa senkin takia tietää millaista silloin oikeasti oli. Siirtyisin kuitenkin mieluiten Helsinkiin, en maaseudulle. 

Silloin elettiin sotien jälkeistä pula-aikaa, eli vaatteita, kenkiä, edes monipuolista ruokaa ei tahtonut saada.  Yhteiskunta oli jännittynyt, kun piti pelätä kommunistien vallankaappausta ja joutumista eroon muistä länsimaista.

Vuoteen 1978. Olin siellä jo kerran. Olisi siinä varmaan totuttelemista nykyajan jälkeen, mutta kuitenkin.

Sodissa kuolleet ja vammautuneet olivat mielissä ja silmissä, evakkoon joutuneet yrittivät asettua elämään uusilla paikkakunnilla ja pommitettuja rakennuksia korjattiin.  Ei siinä moneen kertaan paikattu tyylikäs kävelypuku paljoa ilahduttanut.

1920-luvun New York, poikatyttömuoti, naisten vapautuminen alkaa, työssä käynti, urheilu...

Siis 2040-luvulle?

Vierailija kirjoitti:

Miettikää jos oikeasti joku päivä heräisit vaikka Kauppatorilta ja olisi 40-luku. Et tuntisi ketään etkä tietäisi minne mennä. Oma asuintalosi olisi ehkä jo olemassa mutta siellä asuisi muita ihmisiä. Selittäisit turhaan ihmisille miten sinulle on käynyt. Joutuisit vaan alkaa rakentaa elämää niistä lähtökohdista. 

Niin, miten siinä tulisi toimeen, jos ei olisi mukana aikakauden rahaakaan? 

Varmaan sitä yrittäisi etsiä omia sukulaisiaan. Olisi kiinnostavaa nähdä heitä kyllä. Mutta he varmaan ihmettelisivät, kuka tuo outo kyylä on ja miksi se tarkkailee meitä.

Ysärille tai kasarille.