Äidin perutut menot

Luin jotain blogia jossa todettiin isän menojen omevan tärkeämpiä ja äiti joustaa - edelleenkin.

Itse olin vähän samanlaisessa suhteessa.  Oli selvää että minulle kuului lasten kanssa oleminen.  Joskus oli vaikka sovittu että menen illalla kansalaisopiston kangaspuille kutomaan poppanaa.   Miehelle tuli jotain, jätin menemättä.  Yhden ehdin kutoa loppuun varaamassani kahdessa viikossa.

Vielä kun lapset oli nuoria aikuisia, peruin menoja joihin olisin tarvinnut auton.  Miehelle tulikin joku kaverin jelppiminen tai perheen nuoret pyysivät autoa  päästäjseen jonnekin.

Ei mulla nyt mitään traumaa ole,  se oli elämääni silloin.  En itkenyt enkä raivonnut.  

Mutta nuorille,  joustavuutta liitoissanne, älkää jyrätkö toisianne.