Muutto Aasia tai Dubai vai jäädä koto-Suomeen?

Meille on kanssa esikoinen tulossa toukokuussa ja suunniteltiin matkaa Espanjaan n. kesäkuun lopusta 4-6kk. Emme siis pysyvästi olisi muuttaneet.

Tulimme kuitenkin lopputulokseen, että emme lähde, koska töiden puolesta oli mahdollista olla suomessakin.

Päädyimme asiaan muista syistä kuin vauvan takia. Ja kannustan kyllä kokeilemaan " siipiään" suomen rajojen ulkopuolella jos vain itsestä siltä tuntuu. Ainahan (tai ainakin melkein) voi palata jos ei pystykään olemaan.

Olen oleskellut ilman lasta ulkomailla, mutta nämä ulkosuomalaiset osaavat varmasti auttaa enemmän, kun pysyvästi asuvat muualla.



Toivotan matkaan onnea ja mukavia ulkomaan päiviä!

meillä mies kaavailee 5 vuoden komennusta ja miehen tuntien - kun joku suunta valitaan, niin sillä pysytään - siksi huolettaa sekin, ettei sieltä kotiin niin vain palata...

olen tullut kummalliseksi - hinguin Hgin keskustaan muuttoa monta vuotta ja nyt kun täällä asutaan, katselenkin omakotitaloja ja kaipaan rauhaa (olen ennen nyk. avioliittoa asunut pääsääntöisesti kantakaupungissa)...huoh, mikähän olisi oikeasti paras vaihtoehto...:=)



kiva, jos saan vielä ulosuomalaisilta kommentteja!



-mooli

Vaikea sanoa mikä kenellekin paras vaihtoehto. Itse sain esikoiseni (ja seuraavankin) ulkomailla, eikä se mitenkään kamalaa ollut ;)



Muutama asia tuli mieleeni:

- Mainitsit Dubain ja Aasia laajemmin yksilöimättä kaupunkia. En ole tarkemmin perillä alueista, mutta sikäli kun ymmärrän, Dubai on länsimaisen " tasoinen" paikka asua. Vastaavasti kaikki paikat Aasiassa eivät... Eli itse haluan lasten kanssa asua paikassa, missä terveydenhuolto ym. palvelut ovat länsimaisella tasolla. Varmasti nämä palvelut ovat saatavilla suurimmassa osaa Aasiaa, etenkin suuremmissa kaupungeissa. Lähinnä vain tarkoitan, etten itse ihan mihinkään " viidakkoon" haluaisi pienten lasten kanssa lähteä.



- Lasten myötä huomasin, että on mukavaa kun on suomalaisia äitikavereita ja lapsilla suomenkielisiä leikkikavereita. Eli mieluummin lähtisin jonnekin, missä on muitakin suomalaisia. Eihän Suomi-piireissä missään ole pakko pyöriä, jos ei halua.



- Tuo isovanhempien tapaaminen on vähän hankalampi juttu... Itse olen ollut kotiäitinä lasten saamisen jälkeen, mikä on mahdollistanut meille pitkä reissut Suomeen kesällä ja talvella. Kesällä olemme olleet yleensä pari kuukautta, talvella vähemmän. Koska mies ei tietysti voi pitää yhtä pitkiä lomia, olen matkustanut paljon " yksin" lasten kanssa ja mies on yrittänyt sopia työmatkat Suomeen meidän Suomen-lomiemme ajalle. Ei ideaaliratkaisu, mutta näin olemme kuitenkin pystyneet viettämään aikaa isovanhempien kanssa. Lisäksi isovanhemmat ovat käyneet luonamme. Lisäksi nykyään on nettipuhelimet ym, kuvia voi lähettää jne., joten yhteydenpito on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin esim. 10-15 vuottakin sitten.



Mielestäni pikkulapsiaika on kuitenkin aika helppo vaihe lähteä ulkomaille. Ei tarvitse vielä ajatella lasten koulunkäyntiä ym. Lisäksi monissa maissa on paljon toimintaa pienille lapsille ja heidän äideilleen. Näin on ehkä helpompi tutustua ihmisiin, kuin ehkä esim. koululaisen äitinä. Ja jos asutte useamman vuoden, ehtii lapsi aloittaa paikallisessa kerhossa, esikoulussa tai vastaavassa ja todennäköisesti oppii kielen " ilmaiseksi" .

En tiedä mikä on työtilanteesi, oletko vakitöissä.



Monet tuttavani haluavat nimenomaan lähteä ulkomaille (miehen työkomennuksen vuoksi) lapsen saamisen yhteydessä, sillä se mahdollistaa oman työpaikan pitämisen Suomessa miehen komennuksen aikana. Eli äitiyslomaa ja hoitovapaata voi ihan rauhassa viettää ulkomailla, äidin työpaikka säilyy Suomessa. Ja jos perheeseen tulee lisää lapsia, voi äiti olla ulkomailla pitkäänkin menettämättä työpaikkaansa. Harva työnantaja on valmis antamaan virkavapaata useammaksi vuodeksi, jos vaimo haluaa lähteä miehensä mukana pidemmäksi aikaa ulkomaille. Ja onhan se mukavaa, jos Suomeen palatessa on äidillä työpaikka odottamassa.



Tällainenkin näkökulma kannattaa siis miettiä, jos sinulla on vakituinen työpaikka.

En tieda muistatko mua tuolta vk-puolelta. Taisit just plussata kun meilla alkoi yritys.



Ma olen asunut nyt Jenkeissa melkein 4 vuotta, sita ennen asuin Keski-Euroopassa melkein 3 vuotta. Nyt vasta tan vauvakuumeen myota on tullut myos koti-ikava. Mulla se ehka johtuu enemman siita, ettei taalla meilla pain ole paljonkaan ex-patteja, ja se etta ma olen ainoa lapsi ja jos meille vauva suodaan niin haluaisin etta se kasvaisi lahella isovanhempiaan. Enka ma ole mikaan kauhea jenkki-friikki, eli valilla taa toiminta tokkii kympilla.



Joka tapauksessa, mun mielesta sun kannattais ainakin yrittaa muuttaa sun miehes kanssa ja tsekata milta se elama tuntuu. Paaseehan sita aina takaisin Suomeen, jos olo siella ei miellyta. Ulkomaan komennuksella kun tulotkin on yleensa sita luokkaa, etta paasette matkustelemaan Suomeen useammin, tai isovanhemmat paasevat teille kylaan.



Keski-Euroopassa ollessani opetin Suomi-koulussa 8-12v. muksuja, joiden vanhemmat olivat komennuksella. Monet aidit synnytti siella...tosin yksityisessa sairaalassa, ja lapset kavi kansainvalista koulua ja tarhaa. Musta se elama tuntui aika mukavalta koska aideilla oli mahdollisuus olla kotona pidempaan kuin ehka Suomessa. Tosin elintaso kyseisessa maassa oli huomattavasti edullisempi kuin Suomessa.



Kannattaa ottaa selvaa onko kohteessanne suomi-piireja tai yleensa kv-piireja. Sa vaikutat sen verran kansainvaliselta tyypilta, etta tuskin sa pelkastaan suomalaista seuraa tarvitset. Tsekkaa expatrium.fi, siella on keskustelupalsta jossa voit kysella minkalaista menoa on kaupungissa johon aiotte muuttaa.



Ootko ajatellut kuitenkin synnyttaa Suomessa? Ymmarran hyvin huolen siita milta sun vanhemmista tuntuu jos muutatte kauas, mutta paatokset kannattaa tehda kuitenkin sen mukaan mika sulle ja miehelles, ja tietty bebelle on paras vaihtoehto. Lapsia syntyy ja kasvatetaan ympari maailmaa, eli eikohan asiat ainakin sen osalta jarjesty missa vaan!





Jaksuhaleja pohtimiseen!



Nuutti

No onhan se yksilöllistä, mutta on se sellainen rikkaus kokea asumista muualla.

Dubaista sen verran, että yksin et siellä ainakaan olisi. Joka viikko on useampikin suomalaisäitien ja -lasten tapaaminen, tukiverkkoa siis löytyy alkuunpääsemisessä ja jatkossa sen verran kuin tise haluaa osallistua. Sää on suosiollinen, ei tarvitse kerrosta toisen päälle naperolle talviaikaan, ja kesän kuumuuden aikaan voi lähteä vaikka lasten kanssa pariksi kuukaudeksi Suomeen. Sesonkiaikaan lennot Suomesta ei maksa IHAN hirveesti (enemmän maksaisi jonnekin Aasiaan) eli isovanhemmat voi tulla useammankin kerran vuodessa käymään.

Meillä oli elämänlaatu Dubaissa todella mukava - itse juuri halusin asua aina Hesan keskustassa, tai missä maassa vaan suurkaupungin sykkeessä, pidän siitä hälinästä. Mutta löytyy Dubaista rauhallistakin oloa valmiilla asuinalueilla, kauniita vesialueita ja vehreyttä.

No, tämä kuulostaa ehkä vähän mainokselta, mutta jos itse olisin tilanteessasi, lähtisin oitis itse uudelleen Dubaihin... Siellä lapsiinkin suhtaudutaan ihan eri tavalla kuin Suomessa, todella lämpöisesti, meidän pieni oli siellä ollessa tosi ulospäinsuuntautunut, muualla sulkeutuneempi. Kokeile vaikka liittyä fin-uae yahoon keskusteluryhmään, voit kysellä lisää siellä asumisesta Dubaissa tällä hetkellä olevilta äideiltä.

Tosiaan kannattaa ottaa selvaa etukateen loytyyko asuinpaikasta muita kohtalotovereita eli ulkomaalaisten aitien porukoita jne. Se helpottaa paljon sopeutumista ja uuteen kulttuuriin tutustumista. Ei siis pelkastaan seuran vuoksi vaan on myos paljon asioita joita joutuu ottamaan selvaa (neuvolahommat, lastenlaakarit jne.) ja silloin hyvat vinkit ovat tarpeen.

Omasta mielestani ulkomaille muuttaminen on aina ponnistus, kun pitaa opetella monia arkipaivaisia asioita tavallaan uudestaan ja jos viela kielikin on vieras se on kahta vaikeampaa. Yhta lailla lapsen syntyma saa maailman keikkamaan pyllylleen (nain ainakin mulla), mutta milta ne asiat nayttavat sen jalkeen onkin vaikeampi sanoa: olemme kaikki niin erilaisia. En ole itse sankarimatkailja saati superaiti ja ajattelisin etta yhdistelma uudesta maasta ja uudesta vauvasta olisi stressaava. Silti todennakoisesti lahtisin reissuun :) Vaikeudethan on tehty voitettavaksi!

Joo, maailmaa on nähty ja paljon matkusteltu, vaikken tosiaan mikään sankarimatkaaja ole;=) Dubai todella kuulostaa houkuttelevalta - vuoden sisällä käyty siellä kaksi kertaa expattikaveria moikkaamassa ja autoilun myötä kaupunki on hahmottunut ja tuntuu kyllä kivalta. Kiitos paljon vinkeistä!



Onnellista uutta vuotta kaikille!



-mooli

Jenkit on miehen listalla, mun ei. Ja itseasiassa, meillä molemmilla on " vaan" äiti-isovanhemmat ja mun äiti sellaisessa kunnossa, että tuskin olisi avuksi koto-Suomessakaan (juuri tänään puhelimessa sanoi) - miehen äiti on valmis tulemaan vaikka maailman ääriin vierailulle - joten mikä meitä Suomessa pidättelee! Ulkomailla meillä on mahdollisuus koti- ja lastenhoitoapuun toisella tavalla kuin täällä.



Kiitos vielä! Ja Nuutille +++säteitä:=)



-mooli



p.s. joo, suomessa olen ajatellut synnyttää - voihan olla,että saadaan koti hankittua sieltä ennen, mutta majailisin täällä kuitenkin kesään:=)

ja kiitos +++sateista...niita taalla tarvitaan:)



Kiva kun asiat alkaa selkeytya...reissuun mukaan vaan!



Jaksuja vauvamasun kanssa...ajatella etta toukokuussa sulla on jo oma nyytti kainalossa...aika menee nopeasti!



halein:

nuutti