Huonot vanhemmat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko matala syntyvyys johtua rikkinäisten ihmisten vastuullisuudesta. Ei haluta itse toimia vastuuttomasti, kuten omat vanhemmat ovat 30 vuotta sitten toimineet. Elämä vaativaa, ei aikaa käydä läpi omia kehityskohteita ihmisenä, vastuulliset ja paremmin tietävät ihmiset jättäytyvät vanhemmuudesta. Kehityksen kannalta positiivista, ei voi syyttää yksilöitä.

Eli vastuuttomat ja huonommin tietävät ottavat lisääntymisen työkseen? Ja se on positiivista? Logiikkasi nyt vähän hakoteillä ja vaikeaa ymmärtää

Ei se välttämättä positiivista, mutta niin se menee osaltaan. Toki myös hyvässä kunnossa olevat, fiksut ihmiset tekevät lapsia, ei kaikilla ole henkistä tai ylisukupolvista taakkaa. Onneksi.

Mutta he joilla on, onhan sitä mietittävä miksi ja kuinka sen kuvion voisi katkaista. Tätä vaikeuttaa merkittävästi se, että apuja et siihen lapsuudessa tai perheeltä myöhemminkään saa. Se on siis hidasta, ehkä elämänkulun kannalta liian hidasta. Kasvaa itse ehjemmäksi ja sitten vielä kyetä tätä jakamaan muille. Jos se olisi helppoa ja yksinkertaista, sen olisivat jo edelliset tehneet. He eivät siihen pystyneet, eikä tässä itsekään mitään superihmisiä olla kun liikutetaan siipirikkoina eteenpäin.

Nyt kun mietin, niin sellainen huonon vanhemmuuden kieltävä narratiivi, jossa sanotaan esim. vanhemmat yrittivät parhaansa, jokainen vanhempi on paras lapselleen, vanhemmatkin tekevät virheitä jne. voi kääntyä itseään vastaan tässä syntyvyysasiassa. Vaikka se olisikin kiva ajatus, kyllä he kuitenkin rakastivat ja välittivät, tarkoitus ei ollut paha. Niin jos sitä loogisesti pohtii, niin jos se oikeasti on se mihin se riittää. Silloin tulee kuvaan ihan kärsimyksen minimointi. Olisiko oma paras mihin pystyy parempi? Miksi? Miksi heillä ei ollut? Ja vastaus ei tee yhtään viisaammaksi. Joko pääsee miettimään, miksi jotkut eivät rakasta lapsiaan vaikka saavat niitä, miksi jotkut eivät pysty parempaan, vaikka se on tärkeä tehtävä? Ja kumpaan itse kuuluu, vai onko jotenkin parempi ihminen ja mikä tästä todistaisi? Aika paljon kysymyksiä mietittäväksi.

Toki tuon narratiivin luovat vastuuttomat ihmiset. He eivät kanna vanhemmuuden vastuuta ja sitten kun tämä tulee puheeksi, he eivät ota vastuuta siitä, etteivät kantaneet vastuuta. Mikä tähän olikaan syynä, sitä emme saa tietää (ja oppia siitä!), koska mistään ei missään vaiheessa oteta vastuuta. Jos voisi tietää mitkä tekijät vaikuttivat, voisi ehkä viisaampana niitä itse ratkoa tai realistisemmin arvioida, voiko niitä itse välttää. Mutta koska mitään ei myönnetä, menee elämä miettiessä, mitä edes tapahtui ja mikä on totta. Ja jos ei edes tätä ymmärrä, mites se vanhemmuus sitten (lapsen usko asioiden lutviutumiseen on kadonnut jo lapsena, logiikkaan turvataan). Tilanteen absurdiutta on vaikea kuvata.

Työleirituomio annettiin muinoin vanhemmille, jotka eivät huolehtineet lastensa perustarpeista.

On pahempaakin kuin tukkapölly. Vanhemman etäisyys ja kylmyys ja viha lasta kohtaan, koska tämä on olemassa ja vei elämän. Viha vaikkapa siitä, että kolmivuotias muistuttaa selvästi ärsyttävää puolisoa ja tämän sukua. Tai on väärää sukupuolta. Tai rumempi kuin vanhempien ulkonäön perusteella olisi voinut odottaa. Tai on vahinko. Nuorena saatu.

Huonot vanhemmat eli jännä mies isä ja äiti joka kelpuutti miehen vain ulkonäön perusteella. Siksi lapsista tulee rikollisia ja huonoja lapsia.

Pittäis olla lapsenteko ja  -hoitoajokortti.

Koulukiusaaminen ja työpaikkakiusaaminen taitaa olla kuitenkin suurimpia syitä terveiden mt:n heikkenemiseen.