Mistä johtuu että omille vanhemmille on vaikea kertoa asioita?

Se on noin, jos vielä aikuisena on aikuinen-lapsi-suhde eikä tasavertainen suhde. Sisarusten ja puolison kanssa suhde on jo alun alkaen erilainen.

Riippuu kovasti lapsi-vanhempi-suhteesta.  Kyllä jotkut voivat ja ovat aina voineet kertoa vanhemmilleen kaiken minkä ovat kokeneet tarpeelliseksi.  Omat vanhempasi eivät taida olla sinulle kovin läheisiä, jos et pysty puhumaan asioista, jotka ovat sydämelläsi.

Koska vanhemmat lyttäävät usein kaiken mitä sanot ja teet. Ainakin mun. Sitten on he jotenkin "suopeuttaan" hyväksyvät valintani, vaikka itsehän valintani teen enkä tarvitsisi hyväksyntää.

Mietin joskus, että onneksi en lapsena tai nuorena tullut raiskatuksi tms. Se ois varmasti kääntynyt mun syyksi sekin ja mietin joskus miten paljon on nuoria joille on tehty pahaa ja jotka eivät uskalla kertoa vanhemmilleen, koska ovat itse olleet tapahtumassa mukana, vaikka aikuisenhan vastuu on.

Oliko autoritäärinen, auktoritasrinen vai mikä kasvatustyyli heillä lapsuudessasi?

Osa vanhemmista on vain sen tyyppisiä, ettei heille kannata puhua.  Omatkin vanhempani olivat sellaisia ihmisiä, etten voinut kuvitellakaan kertovani heille tietyistä asioista elämästäni.  Onneksi oli muita joiden puoleen kääntyä.

Mäkään en uskalla kertoa äidille kaikkea kun se rähjää joka asiasta. Ei tiedä vieläkään että olen ollut työttömänä vuoden.