Onko se loogista, että annetaan lapsille nimiä sen suvun/sukujen nimistä, mitä lapset edustaa/jatkaa?
Meillä näin. Sekä tytär että poika saivat kolmannet nimensä miehen sukujen nimistä. Tytär on nyt aikuinen ja sanoo jopa pitävänsä tyttönimensä, kun menee naimisiin. Hänen tyttöserkut tehneet saman ratkaisun.
Kommentit (11)
Itsehän sinä saat lastesi nimet päättää. Olisit antanut nimiä myös omasta suvustasi.
On se nyt ainakin loogisempaa kuin antaa naapurin Reiskan suvusta lapsille nimet.
no tottakai, hyvä suku erottaa menestyvän ihmisen tulevaisuuden kalmasiivouksesta
En ymmärtänyt aloitusta mutta kai se nyt aika tavallista on että lapsille annetaan ns nimiä suvusta.
Mun tyttärillä on isotätien etunimet. Ja toiset on naistenviikolta kuten minunkin toinen nimeni. Juhlimme yhdessä aina nimppareita heinäkuussa.
Tuskin siinä mitään loogista on. Huono kysymys.
Kyllä meidän suvussa on samoja nimiä, esim. Sofia isoäidin mukaan.
Et siis ap tarkoita sukunimiä, vaan etunimiä. Monissa suvuissa kulkee joku naisen ja miehen etunimi, joka annetaan ainakin yhdelle uuden sukupolven edustajalle. Se ei välttämättä ole puhuttelunimi, vaan toinen tai kolmas etunimi. Minullakin on aivan peritavallinen toinen etunimi Leena, joka esiintyy äidin puoleisten isovanhempien perheissä ja suvuissa monien polvien ajan. Miesten ministä kulkee samoissa suvuissa Matti. Joskus sukututkimusta tehdessäni oli hankala tietää, kenestä Matista nyt on kyse, kun heitä tuntuu olevan roppakaupalla. No, muutama sukupolvi taakse päin mainitsemani nimet olivat hyvin tavallisia, etten sanoisi peräti muotinimiä. Nyt on valitettavasti nimiketjut katkenneet, sillä minä olen viimeinen Leena ja enoni oli viimeinen Matti. Jäljellä meitä on vain kolme lapsetonta serkusta, joten ei ole jälkeläisiäkään, joille nimen voisi antaa.
Mistähän sinä puhut?