Narsisti-äiti välittää enemmän koirasta kuin omasta esikoisestaan tai lapsenlapsistaan

Tilanne on nyt siis seuraavanlainen, että äidilleni on tulossa huomenna illalla rescue-koira vaikka hän oli jo aiemmin lupautunut katsomaan ensi viikonloppuna lapsiamme, (5v ja melkein 2v) että minä ja mieheni saisimme hetken hengähtää. Tuo kaivattu hengähdystauko olisi ollut hyvin tarpeellinen, sillä mieheni tekee töissä pitkiä päiviä ja itselläni on jaksamisen kanssa ongelmaa, mitä selvitellään lääkärin kanssa. Äidilleni en voi sanoa suoraan mitä tunnen, koska hän on narsisti. Hänen sanansa on laki ja hän loukkaantuu verisesti, jos kertoisin suoraan asiasta. Muualta lastenhoitoapua on hyvin heikosti saatavilla. Mieheni äiti voi silloin tällöin katsoa lapsia max. muutaman tunnin eikä mieheni äitiä voi koko aikaa vaivata sillä hän on työelämässä.

Äidilleni tuleva koira on suurikokoinen n. 9kk ikäinen uros ja hänellä on entuudestaan kaksi muutakin koiraa, toinen on kiltti venäjän rescue ja toinen on pieni rotukoira, mikä on aiemmin päässyt näykkäisemään epähuomiossa meidän nuorimmaista kasvoista. Tämän tapauksen jälkeen emme olleet yhteydessä vanhempiini, koska äitini mielestä hän ei toiminut väärin vaikka oli vahingon sattuessa aivan vieressä sohvalla istumassa. Ei tullut anteeksipyyntöäkään, ei mitään. Kuulemma ylireagoitiin. Sovittuamme tämän, pieni koira saa pysyä häkissä, kun nuorimmainen lapsemme on liikkeellä.
Muutenkin se pieni koira on huonokäytöksinen, kouluttamaton. Se on hyvin omistushaluinen isäni sängystä ja ruuasta. Jos isäni syö ruokaa, niin hänen viereen ei ole asiaa, kun tuo pieni koira rähisee ja murisee. Kissoille rähisee ja ärähtää välillä. Onneksi kissat pääsevät turvaan hyllyjen päälle ja tasoille. Kiltillä koiralla on eroahdistusta, jos joutuu hetkeksi olemaan vaikka sisällä äitini käydessä ulkona. Se kiltti koira uikuttaa, läähättää stressaantuneesti ja hyppää eteisessä olevan tason päälle katselemaan ikkunasta minne äitini menee. Joskus jopa ulisee kovaan ääneen.

Tässäpä siis kysymys, että onko tässä mitään järkeä? Itseäni ärsyttää nätisti sanoen luvatun lastenhoidon peruuntuminen ja se, että minusta todella tuntuu ettei äitini välitä minun jaksamisesta tai lapsenlapsistaan yhtään. Mitä jos uusi koira ei pidä lapsista? Silloin meillä ei ole enää lastenhoitopaikkaa ja kaikki vaikeutuu. En halua asettaa lapsiani vaaraan eikä niin kuulukkaan missään nimessä tehdä.

Ja ei, vaikka tekstini onkin koiranegatiivista niin en vihaa koiria, päinvastoin meillä on myöskin perheessä aivan mahtava rescue-koiramummeli :) Kasvatamme myös lapsemme arvostamaan eläimiä ja käyttäytymään rauhallisesti eläinten parissa.