Mistä ihmeestä uusia ystäviä aikuisiällä?
Olen vähän yli kolmekymppinen perheenäiti ja kärsin ajoittain yksinäisyydestä. Olemme muuttaneet perheemme kanssa vuosi sitten uuteen kaupunkiin ja kaikki ystäväni asuvat nyt viiden tunnin ajomatkan päässä :(
Ongelmani on introvertti luonne ja se, että menen sosiaalisissa tilanteissa aina jotenkin ihan lukkoon enkä osaa olla oma itseni. Tulen hyvin vaikeasti osaksi porukkaa jos ollenkaan ja tuntuu etten kuulu joukkoon. Työkaverit ovat työpaikalla mutta heitä en osaa kuvitella näkeväni töiden ulkopuolella, koska ei meillä ole mitään muuta yhteistä kuin työ.
Leikkipuistoissa olen pari kertaa jutellut toisten äitien kanssa mutta en osaa sitten jatkaa siitä, että saisin vaikka numeron ja voitaisi nähdä uudestaan ja jotenkin se tuntuu niin itsensä tuputtamiselta etten kehtaa.
Ajattelin kokeilla vaikka nimetöntä postausta Jodeliin tms, niin ei tarvitse kasvojaan menettää jos kukaan ei vastaakaan seuranhakuilmoitukseeni.
Kommentit (9)
Tota lukkoonmenemistä pitäisi varmaan työstää. Introverttinä (olen itsekin) pakottaa itsensä sos. tilanteisiin, vaikkei jaksaisikaan. Toisaalta hyväksyä, että mitä vanhemmaksi tullaan, sitä vakiintuneempi elämä monilla on. Voi olla, että se hetken rupattelu leikkipuistossa (tai kuten itselläni, harrastuksissa) on enintä, mitä voit odottaa. Harva enää jaksaa nähdä vaivaa tutustuakseen täysin uuteen ihmiseen päästäkseen sille tasolle, että voidaan hengailla enemmänkin yhdessä (saati ylipäänsä on kiinnostunut enää hengailemaan kuten nuorempana, vapaa-aika säästetään omalle perheelle).
Vierailija kirjoitti:
Hankalaa on. Kaverisovelluksen kautta voisit kokeilla löytää. Itse kirjoittelin siellä kahden kanssa ja toisen tapasinkin. Ymmärsin kyllä heti, että heillä molemmilla oli laaja ystäväpiiri ja paljon kaikkea elämässä. Hiipui sitten viestit.
Pitäisi sattua kohdalle ihminen, joka on halua ja aikaa panostaa uuteen ystävyyteen.
Tämä on hyvä pointti mitä olen itsekin miettinyt kun itselläni ei tosiaan ole ainoatakaan ystävää lähimailla, mutta sitten esim. jollain paikallisen leikkipuiston äidillä on täällä suku, ystävät, hyvänpäiväntutut ja kaikki. Se asetelma on itsessään jo niin nurinkurinen että tuntee itsensä tunkeilijaksi. Itselläni kyllä olisi kova halu tutustua ja tulla ystäviksi mutta miten voin odottaa samaa joltakin jolla on jo laaja verkosto ihmisiä.
Ap
Onko joku asia joka yhdistää. Yleensä samanhenkisiä? Jos kaksi on liian erilaista, voi tulla ero.
Sinun pitäisi löytöä joku samassa tilanteessa oleva. Joku joka on myös muuttanut muualta! Mutta miten, niin se on arvoitus :(
Mulla ei oo ees perhettä, et sikäli olisin vapaa tutustumaan ihmisiin, mutta jotenkin tuntuu vaikealta kun tuntuu just siltä että vaikuttaako epätoivoiselta jos aikuisiällä yrittää hakea uutta kaveriseuraa. Mut eihän se mene niin! Mut ennen aina sattui kommentit että "hanki ystäviä". Joo-o, mistä niitä hankitaan? Toisaalta viihdyn tosi hyvin itsekseni, et tää ei oo niin suuri ongelma. Lisäksi arvostan ystävyyssuhteiden laatua, se todellakin voittaa määrän.
N30+
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei oo ees perhettä, et sikäli olisin vapaa tutustumaan ihmisiin, mutta jotenkin tuntuu vaikealta kun tuntuu just siltä että vaikuttaako epätoivoiselta jos aikuisiällä yrittää hakea uutta kaveriseuraa. Mut eihän se mene niin! Mut ennen aina sattui kommentit että "hanki ystäviä". Joo-o, mistä niitä hankitaan? Toisaalta viihdyn tosi hyvin itsekseni, et tää ei oo niin suuri ongelma. Lisäksi arvostan ystävyyssuhteiden laatua, se todellakin voittaa määrän.
N30+
Mullakin on aina ollut vain muutama ystävä joita olen nähnyt ja jotka on pysyneet elämässä rinnalla. Ehdottomasti laatu ennen määrää :)
Törkeä kommentti tuo hanki ystäviä. Ei kaikki asu koko elämäänsä samalla paikkakunnalla eikä kaikki ystävyyssuhteet kestä hautaan saakka. Voisikin vain mennä kauppaan ja valita hyllyltä itseä miellyttävän kaverin :D
Ap
Ap
Hankalaa on. Kaverisovelluksen kautta voisit kokeilla löytää. Itse kirjoittelin siellä kahden kanssa ja toisen tapasinkin. Ymmärsin kyllä heti, että heillä molemmilla oli laaja ystäväpiiri ja paljon kaikkea elämässä. Hiipui sitten viestit.
Pitäisi sattua kohdalle ihminen, joka on halua ja aikaa panostaa uuteen ystävyyteen.