La promesa-salaisuuksien kartano

Mikä salaisuus Santosin äidin kohdalla on?

Jaaraavat sitä ties kuinka kauan, eikä valmista tule.

Vierailija kirjoitti:

Mikä salaisuus Santosin äidin kohdalla on?

Jaaraavat sitä ties kuinka kauan, eikä valmista tule.

Samaa voisi kysyä Marcelon ja Teresan osalta? Aina on salaisuuksia, joita venytetään loputtomasti.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tää Jana kuvitteli, luuleeko se että se voi elää samaa elämää kuin ennen ja ei tarvi opetella tai taipua mihinkään? Just rahvaanomaista niskottelua. Tuleva miehensä puristaa naamalleen pakkohymyä otsa rypyssä, tulee ihan mieleen ilme kun pinnistäs pöntöllä.

Ja mikä ihmeen totuuden torveLO sananmukaisesti on tullut Pelayosta?

Sarja on minusta ok, seuraan enemmän sivujuonia kun yksitoikkoista pääparin kuhertelua.

Suosikkini on Lorenzo

Aivan, tuntuisi että Jana älykkäänä henkilönä olisi ryhtynyt käymään läpi tulevaisuutta, mitä muutoksia se tuo Janan elämään ja miten muutos olisi mahdollisimman siedettävä. Siis yhdessä Manuelin kanssa. Nyt hän ajelehtii eteenpäin. Nythän pari on jo tehnyt päätöksen jäädä La Promesaan. Se tietää vääjäämättä yläkertaan muuttoa ja sopeutumista uudenlaiseen elämään. 

Sarjan käsikirjoitus on tässä kohtaa aika ristiriitaista. Tuntuu kuin Manuel ja Jana eivät suuresta rakkaudestaan huolimatta suunnittele ollenkaan tulevaisuutta. 

Kun herttuatar sanoi Lorenzolle tämän olevan halveksittava ihminen, Lorenzo totesi, että niin olenkin. Suoraselkäistä toimintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kullakin meistä katsojista on oma makumme, minulle Januelin väliltä välittyy ennen kaikkea aito rakkaus. Lukeudun siten heihin, jotka pitävät tästä kauniin herkästi ilmaistusta rakkaudesta - sopii tuohon aikakauteen erinomaisesti, enkä sen vuoksi kaipaa Januelin välille voimakkaampaa "kaiken repivää" intohimoa sellaisena kuin se usein nykysarjoissa esitetään. On suorastaan virkistävää nähdä tällaista hellää ja varsinkin Manuelin puolelta erityisen huomioonottavaista kosketusta.

Minä pidän sitä teennäisen epätodellisena, satukirjojen romantiikka ei kutsu.

Aivan.

Vierailija kirjoitti:

Kun herttuatar sanoi Lorenzolle tämän olevan halveksittava ihminen, Lorenzo totesi, että niin olenkin. Suoraselkäistä toimintaa.

Muuten Lore onkin melkoinen juonittelija.

Pelayo oli aiemmin paljon jännittävämpi mies: kun hänellä oli niitä salaisia asekauppoja ynnä muuta sellaista. Hänestä on tullut tylsä tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tää Jana kuvitteli, luuleeko se että se voi elää samaa elämää kuin ennen ja ei tarvi opetella tai taipua mihinkään? Just rahvaanomaista niskottelua. Tuleva miehensä puristaa naamalleen pakkohymyä otsa rypyssä, tulee ihan mieleen ilme kun pinnistäs pöntöllä.

Ja mikä ihmeen totuuden torveLO sananmukaisesti on tullut Pelayosta?

Sarja on minusta ok, seuraan enemmän sivujuonia kun yksitoikkoista pääparin kuhertelua.

Suosikkini on Lorenzo

Aivan, tuntuisi että Jana älykkäänä henkilönä olisi ryhtynyt käymään läpi tulevaisuutta, mitä muutoksia se tuo Janan elämään ja miten muutos olisi mahdollisimman siedettävä. Siis yhdessä Manuelin kanssa. Nyt hän ajelehtii eteenpäin. Nythän pari on jo tehnyt päätöksen jäädä La Promesaan. Se tietää vääjäämättä yläkertaan muuttoa ja sopeutumista uudenlaiseen elämään. 

 

Onko Manuelin ja Janan tulevaisuuden pohdinta tällä hetkellä vain lähitulevaisuudessa. Manuel on päättänyt sitoutua markiisin asemaan, Janan kanssa avioitumiseen ja Janan kanssa yhteiselämään yläkerrassa.

Jana sanoo suoraan, että tulevaisuus pelottaa häntä ja että tulevaisuus jäisi hänellä vain haaveeksi. Jana haluaisi elää Manuelin kanssa ilman ongelmia omavaraisempaa elämää. 

Vasta myöhemmin heillä syntyy ajatus muuttaa Italiaan, mutta Jana kuolee juuri silloin, kun Manuel on saanut sovittua Italiaan muuttoasiat, mm. työnsä. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä tää Jana kuvitteli, luuleeko se että se voi elää samaa elämää kuin ennen ja ei tarvi opetella tai taipua mihinkään? Just rahvaanomaista niskottelua. Tuleva miehensä puristaa naamalleen pakkohymyä otsa rypyssä, tulee ihan mieleen ilme kun pinnistäs pöntöllä.

Ja mikä ihmeen totuuden torveLO sananmukaisesti on tullut Pelayosta?

Sarja on minusta ok, seuraan enemmän sivujuonia kun yksitoikkoista pääparin kuhertelua.

Suosikkini on Lorenzo

Naisella on omanarvontuntonsa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä salaisuus Santosin äidin kohdalla on?

Jaaraavat sitä ties kuinka kauan, eikä valmista tule.

Eiköhän se pian selviä. Taitaa se Santosin äitikin vielä ilmestyä kartanoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun herttuatar sanoi Lorenzolle tämän olevan halveksittava ihminen, Lorenzo totesi, että niin olenkin. Suoraselkäistä toimintaa.

Muuten Lore onkin melkoinen juonittelija.

Mielenkiintoista oli seurata myös kahden juonittelijan eli Loren ja kreivin sananvaihtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun herttuatar sanoi Lorenzolle tämän olevan halveksittava ihminen, Lorenzo totesi, että niin olenkin. Suoraselkäistä toimintaa.

Muuten Lore onkin melkoinen juonittelija.

Mielenkiintoista oli seurata myös kahden juonittelijan eli Loren ja kreivin sananvaihtoa.

Lorenzo on kyllä mainio. Muutenkin hauskaa, miten tuo aatelisten "kiivas" keskustelu pysyy huomiota herättävän rauhallisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kullakin meistä katsojista on oma makumme, minulle Januelin väliltä välittyy ennen kaikkea aito rakkaus. Lukeudun siten heihin, jotka pitävät tästä kauniin herkästi ilmaistusta rakkaudesta - sopii tuohon aikakauteen erinomaisesti, enkä sen vuoksi kaipaa Januelin välille voimakkaampaa "kaiken repivää" intohimoa sellaisena kuin se usein nykysarjoissa esitetään. On suorastaan virkistävää nähdä tällaista hellää ja varsinkin Manuelin puolelta erityisen huomioonottavaista kosketusta.

Minä pidän sitä teennäisen epätodellisena, satukirjojen romantiikka ei kutsu.

Minulle Januel taas on ollut nimenomaan sarjan mielenkiintoisista osaa. Täältä siis pisteet herkälle romantiikalle! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun herttuatar sanoi Lorenzolle tämän olevan halveksittava ihminen, Lorenzo totesi, että niin olenkin. Suoraselkäistä toimintaa.

Muuten Lore onkin melkoinen juonittelija.

Mielenkiintoista oli seurata myös kahden juonittelijan eli Loren ja kreivin sananvaihtoa.

Varsinaisia pahanilmanlintuja kumpikin. Eipä silti, Lorenzon ilme oli kieltämättä näkemisen arvoinen, kun kreivi lateli tulemaan, mitä kaikkea hämärää hän tiesi Lorenzon tehneen. Olin aivan varma, että hän poksahtaa, mutta niin ei käynytkään.

 

Tietysti kun kehitys menee eteenpäin jo polkupyörät tuli käyttöön ja kameroita . Sukupolvi vaihtuu vanhukset siirtyy sivuun .  Ei ole vielä pesukoneita nähty sarjassa.  Onneksi sarjassa näkyy että varakkaat maksaa selvästi palkan työstä joten työ tehdään hyvin kun siihen kuuluu asuntokin. Ekat jaksot sarjassa kertoo jo paljon mitä Alonson poika tiesi asioista. Kuten Cruzista.  Voitte kertoa siellä Espanjassa että Suomessa halutaan aina onnellinen loppu rakkaus pareille.  

Kamalaa mäkätystä pitää Teresa koko ajan veljelleen, jos hetken hiljaa niin katseellaan tyrmää kaiken mitä Marcelo sanoo.

Vierailija kirjoitti:

Mikä salaisuus Santosin äidin kohdalla on?

Jaaraavat sitä ties kuinka kauan, eikä valmista tule.

Jospa Santosin äiti onkin jo talossa, tai jospa se on Virtudes...:-))))

Kuinka tylsää olisi sellainen banaali ja simppeli happy end jossa Jana ja Manuel saavat toisensa. Hyvä ettei niin käy. Ei tää oo amerikkalainen sokerinen Hollywood sarja.

Latistaa mielenkiintoa seurata tätä erinomaiseen ja tyylikkääseen dialogiin perustuvaa sarjaa sen jälkeen, kun luin juonipaljastuksen Janan kohtalosta. Olen samaa mieltä yhden kommentoijan kanssa, että rakastavaisille onnellinen päätös pitää olla. Janaa ja Cruzia näyttelevät haluavat pois sarjasta. Tuotanto ei varmaan suostunut palkankorotuksiin.

Minua ei haittais, vaikka loppuis pian koko sarja, jotenkin levähtänyt liikaa, Juliakin, mitä ihmettä se siellä tekee. Alku vaikutti lupaavalta.