Onko pakko jos ei pysty?
Jos on psyykkistä sairautta ja ihmispelkoa, niin eikö ole silloin parempi ettei osallistu juhliin, kuten synttäreille, häihin, valmistujaisiin, ristiäisiin ja hautajaisiin?
Eikö se ole silloin muillekin kuin itselle parempi niin?
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se olisi parempaa vaan ryömiä kuoppaan ja kuolla pois jos on noin helvetin hankalaa?
Mielelläni kuolisin pois, mutta se vasta hankalaa on.
Kysymys olikin että onko se muiden juhlavieraiden mielestä parempi, ettei tarvi nähdä hermoheikkoa joukossaan?
Häiritseekö teitä ongelmaisen ihmisen seura juhlissa?
Vierailija kirjoitti:
Häiritseekö teitä ongelmaisen ihmisen seura juhlissa?
Riippuu ongelmaisesta. Känninen örveltäjä ei ole kovin tervetullut hautajaisiin.
Voihan sitä opiskelupaikallakin hengitellä esim. paperipussiin, jos alkaa sen tyyppistä oireilua tulla, mihin tuosta on hyötyä. Nuokin tilanteet voi olla vuosien mittaan ohimeneviä ja, kun vuosia on kulunut ei oireita olekaan enää.
Ihmisten asenteet tosin on muuttuneet hitaammin ymmärtämään psyykkistä oireilua, jota ei edes olisi välttämättä niin paljoa, kun sekin mahdollisesti väliaikainen oireilu olisi olisi hyväksytty ja ymmärretympi olotila, vaikka juhlissa, opiskelupaikoilla, työpaikoilla. Eristäytyminenhän taitaa olla tyypillisempää joillekin ihmisille, kun asiat ei ole kunnossa.
Jo pari kymmentä vuotta sitten saattoi tuttu hihkaista urheiluhallissakin kuuluvalla äänellä, että miten mielenterveytesi voi. Joten mm. tätä asennoitumis asiaa on pienemmässä mittakaavassa yritetty jo pidemmän aikaa saada kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
mikä h sua vaivaa sitten?
Skitsofrenia ja sosiaalisten tilanteiden pelko
Vierailija kirjoitti:
Kahvikuppineuroosi.... 😂
Sekin vielä
Lapsena en tykännyt sukujuhlista. Aikuisena mua ei kutsuta, kun tiedetään, ettei viihdy.
Ei oo. Ei se ole mikään pakko itteensä rääkätä.
Vaivaan on saatavissa tehokasta lääkitystä. Mene puhumaan lääkärille. Asiat voivat helpottua, usko pois.
T. Saman kokenut, nykyään helpompaa.
"Riippuu ongelmaisesta. Känninen örveltäjä ei ole kovin tervetullut hautajaisiin."
Jaa, enpä koskaan kokenut, selvipäin ja vakavuudella tuo homma pitää hoitaa. Sit jos jotain tarjontaa muistoksi kun toimitus valmis, niin se on OK. Jotkut herkempiä kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Vaivaan on saatavissa tehokasta lääkitystä. Mene puhumaan lääkärille. Asiat voivat helpottua, usko pois.
T. Saman kokenut, nykyään helpompaa.
Häpeään ei ole lääkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaivaan on saatavissa tehokasta lääkitystä. Mene puhumaan lääkärille. Asiat voivat helpottua, usko pois.
T. Saman kokenut, nykyään helpompaa.
Häpeään ei ole lääkitystä.
Senkin kestämiseen ja asioihin eri lailla asennoitumiseen on apua saatavilla. Lääkityskin voi auttaa.
Senkus vaan sanoo, että ei ole tulossa.
Ei juhlat mitään maailmanloppua ole.
Ei muutamien ihmisten poissa olot vaikuta mitenkään, kunhan vaan ajoissa ilmoittaa asiasta ettei tule.
Jos jokin ahdistaa, ei mene sinne. Tapaa erikseen jonkun tai soittaa. Jos serkku ei sitä ymmärrä tai joku tuttu, ei voi mitään.
Ymmärrän aloittajaa. Joku voisi kuvailla minua iloiseksi ja sosiaaliseksi. Todellisuudessa olen masentunut ja pelkään ihmisiä.
Eiköhän se olisi parempaa vaan ryömiä kuoppaan ja kuolla pois jos on noin helvetin hankalaa?