Avoin kirje lapsilleni
Olen vanha ja teen kuolinsiivousta. Yritän teille tyrkyttää vanhoja tavaroitanne ja kotiin vuosien mittaan kertyneitä lahjaksi saatuja vaasseja ja vateja, tauluja.
Tuskastutte. Mutta entä jos ottaisitte aikaa vaikka yhtenä viikonloppuna ja tulisitte kanssani tyhjäämään paikkoja.
Ottaisitte ne kamanne ja muuta rojua, heitätte vaikka roskiin. Tai heitätte jonnekin Konttiin. Autottomana on paha viedä kierrätykseen, ei kirpparit hae kuitenkaan pientä määrää.
Kommentit (10)
Voit ostaa palveluna pakun/peräkärryn ja jonkun roudaamaan krääsät kaatopaikalle.
Lapsesi
Vierailija kirjoitti:
Kuule, älä tee, tai jos itseäsi tavarat ahdistaa, heitä menemään.
Älä viitsi. Jos ei kysytä niin vuosien päästä itketään, niiden romujen perään. Ihan vaikka siksi, että luullaan toisen lapsen saaneen ne.
Vierailija kirjoitti:
Laadukas vanhempi, kun kommunikoi vauvapalstan kautta.
Ymmärrän vallan hyvin, on vaikea pistää rokiin kaikki vaikka mukaan et mitään saa.
Tiedän tapauksia joissa haaskalle kyttääjät ovat jo vuosia sitten merkinneet taulujen, hopeiden ja maljakoiden kylkiin oman nimensä, tää kuuluu sitte mulle.
Törkeää, mutta näitä haaskalle pyrkiviä on.
Ap. siivoile mitä jaksat, älä pahoita täällä mieltäsi.
Miksi kommentoijat säilövät tavaroitaan vanhempiensa kotona? Minne sitten laitatte ne kun koti lakkaa olemasta?
Ap:n lapset ovat vaihtaneet numeronsa ja nyt ap joutuu lähettämään vaateitaan palstan kautta.
Minulla on sinulle ap yksi sana: JÄTEKATOS
Käykö sun lapset täällä usein lukemassa sun viestejä?