Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mulla on välillä tosi vaikea olla itseni kanssa - onko muilla samaa?
13.08.2023 |
Onko kenelläkään muulla samaan taipumusta?
Ei sen tarvitse olla kuin pieni virhe tai epävarmuus, niin olen jo ruoskimassa itseäni ja vakuuttunut siitä, että kukaan ei tykkää minusta ja minussa ei ole mitään hyvää.
Terapian ansiosta en lähde näihin ajatuksiin mukaan, vaan osaan kyseenalaistaa ne ja pidän ne visusti sisälläni. Hyvä puoli on se, että en rasita läheisiäni. Kääntöpuolena on se, että olen tunteideni kanssa tosi yksin.
Välillä tällaisina päivinä vain kyllästyttää tosi pahasti olla minä. Väsyttää tämä oman pään sisäinen vääntö.
Kommentit (17)
Ei ole. Mulla on vaikeaa olla muiden kanssa, ei itseni. Viihdyn ja voin hyvin itseni seurassa. Muiden seurassa yleensä ahdistun..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastaan pidän itsestäni ja kaltaisistani ihmisistä vaikka minuna olo ei niin helppoa olekaan.
m56
Päänsisäisestä väännöstä pääsee, jos oppii meditoimaan, eli olemaan ilman ajatuksia. Jos voi napsauttaa ajatukset pois päältä, tällöin vääntökin loppuu, koska ajatuksillahan se tapahtuu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Muilla on usein vaikeaa olla mun kanssa, mutta sehän ei ole mun ongelma, vaan niiden muiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen tekee virheitä. Niitähän oppi syntyykin.
Epävarmuutta kokee todella moni myöskin päivittäin.
Nämä ovat normaaleja juttuja, jokapäiväiseen elämään kuuluvia asioita joihin ei pidä liikaa jäädä jumiin ajattelussaan.
Kysy itseltäsi miksi haluat ruoskia itseäsi pienen virheen tai epävarmuuden vuoksi?
Mitä hyötyä itsensä vähättelemisestä saa?
Ei yhtään mitään.
Katso itseäsi lempeästi.
Kukaan ei ole täydellinen kaikkitietävä ihmeolento.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oo tollasta ongelmaa.
Mun ongelma taas on se, että mä en oikein enää jaksa ihmisiä.
Oon mieluummin ittekseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tekee virheitä. Niitähän oppi syntyykin.
Epävarmuutta kokee todella moni myöskin päivittäin.
Nämä ovat normaaleja juttuja, jokapäiväiseen elämään kuuluvia asioita joihin ei pidä liikaa jäädä jumiin ajattelussaan.
Kysy itseltäsi miksi haluat ruoskia itseäsi pienen virheen tai epävarmuuden vuoksi?
Mitä hyötyä itsensä vähättelemisestä saa?
Ei yhtään mitään.
Katso itseäsi lempeästi.
Kukaan ei ole täydellinen kaikkitietävä ihmeolento.
Kiitos tärkeistä muistutuksista. Näinhän se on - me kaikki olemme virheitä tekeviä, epätäydellisiä olentoja, eikä itsensä sättimisestä ole mitään hyötyä.
Ongelma on se, että tiedostan järjen tasolla ajatusmallini ja niiden virheellisyyden erinomaisesti. Silti tunnetasolla elän niitä kuin ne olisivat totta. Kehossani syntyy stressireaktio, koska olen niin tottunut reagoimaan epäonnistumisen ja hylkäämisen pelkoon vahvasti. Eli samalla kun vahva itseinho tms. tunne puskee päälle, katson sitä tavallaan etäältä ja ymmärrän että tunne on ylimitoitettu tai tarpeeton - mutta se ei poista itseinhoa.
Koen olevani ikään kuin jumissa tiedostamisessa, ja nyt pitäisi vielä oppia rauhoittamaan omaa kehoa ja myös tunnetasolla elää todeksi se, että kaikki on hyvin, saan tehdä virheitä ja minun ei tarvitsisi olla niin ankara itselleni.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka jaksat ja ennätät pohtia niin paljon itseäsi, liikaa? Pidä itsesi harrastuksissa, työssä, mieleisessä tekemisessä, vaikka ristikoiden ratkomisessa, lenkkeilyssä ja ulkoilussa "kiireisenä", niin jää vähemmän aikaa junnata omassa itsessä. Tekeminen ja aktiivisuus juuri tuovat sitä itseluottamusta ja onnellisuutta onnistumisista, jota kaipaat. Samalla opit uusia tapoja ajatella ja ns. "opit puhumaan itsellesi ja puhuttelemaan itseäsi ysstävällisesti ja ihaillen"!
Ei.
Mun pakolliset sosiaaliset suhteet pitää huolen siitä, että ei tarvi itseään soimata enää lisää :D
Kaverit on kavereita. Jos ehtii näkemään/hakemaan niin nauretaan yhdessä maailman kotkotuksille.
Alue: Aihe vapaa
Samaistun. Terapia auttaa mutta suosittelen lisäksi puhumaan läheisille.