Kuinka miehenne osallistuvat joululahjojen hankintaan?

(ihan oikeesti miehen rahat,koska itse saan vaan kotihoidontuen,mutta käytännössä ihan yhteiset rahat) Joten niilä rahoilla kaikkien lahjat ostetaan.Yhdessä on lastenlahjat mietitty ja se on käyny ostamassa kumman reitin varrelle on sattunu.

Itse olen kotihoidontuella kotosalla ja olen miettinyt lahjat valmiiksi :) Musta se oli ihan mukavaa ja miehen kanssa käytiin ostamassa ne, hän maksoi :)

Ja tänä vuonna sanoin miehelleni että hän saa hommata lahjan isälleen ja pikkusiskolleen tai jäävät ilman...

On tuo ukko sentään joka vuosi mulle jotain hommannut.

Minä yleensä pidän enemmän lahjojen hankkimisesta, joten kontolleni jäävät useimmiten kummilapset, lasten serkut ja omat lapset, samoin omat vanhempani ja tietty ostan miehelle lahjat samoin, jos tarvitsee jollein naapurille/tutulle jotain viedä. Mieheni ostaa minulle, omille vanhemmilleen ja jotain lapsille.



Hän keksii yleensä hauskoja ja ihania lahjoja lapsille. Minulle jotain pienempää, sillä meillä on toistemme lahjoihin itsesovittu hintakatto. Tämä on myös syy, miksi ostan useimmiten kummilasten lahjat, mies ei taho millään pysyä missään järkevissä rajoissa. Ostaisi vaikka kuinka kalliita. Joten minä hankin kohtuuhintaisia, toivottavasti kivoja lahjoja.



Siitä, kumman rahoista lahjat menevät, minulla ei oikeastaan ole hajuakaan. Kummallakin on omat tilit, sitten on yhteiset tilit. Mutta jos näyttää, että jomman kumman tilillä on rahat vähissä, käymme siirtämässä sinne raha, ettei rahatonna tarvitse kulkea. Eli se maksaa, joka pystyy.

Olen nyt äitiyslomalla (vielä tosin raskaana). Minulla on ollut aikaa ja intoa suunnitella ja hankkia lahjat, joita on hankittu omalle lapselle, kummilapsille sekä minun ja mieheni sisarustemme lapsille. Meillä ovat käytössä erilliset rahat. Yhteiset kulut pistetään puoliksi. Kaikki joululahjat ovat tällaisia.

Mies kyllä hankkii oman, hyvin pienen sukunsa lahjat itse mutta minun sukuni lahjat käy tosiaan ostamassa se, joka viitsii. Minä tosin mietin jo etukäteen mitä ostetaan kenellekin joten ei tarvi kaupoissa kovin kauaa pyöriä.



Meilläkin rahat periaatteessa yhteiset vaikka onkin omat tilit, ei sitä näin perheellisenä jaksa kiinnittää huomiota kuka maksaa mitäkin, yhteinen taloushan tässä kuitenkin on.



Pikkuisen on alkanut vain mietityttämään tämä yletön lahjojen osto; meillä ostetaan ihan liikaa lahjoja, siis jopa aikuisille joille pitäisi riittää pienempikin lahja. Samalla rahalla voisi jo pelastaa jonkun nälkään kuolevan pienen lapsen hengen toisella puolella maailmaa. Rahojen tuhlaamisesta lahjoihin tulee vähän huono omatunto. Tätä se äitiys on minulle tehnyt ja se on hyvä se:)

Joten maksusta ei meillä tarvi riidellä.



Lahjojen miettimiseen osallistutaan yhdessä, siis kumpikaan ei omin päin hanki vaan jutellaan hankinnat ja mietitään, mitkä olis ne sopivimmat ja mukavimmat lahjat. Lahjat hakee kaupasta sitten kumpi vaan. Ja minä paketoin :)

... eli ei juuri systematiikkaa, viime vuonna mies osti kaikki lapsen lahjat (olin tosin raskaana ja pakkovuodelevossa, mutta olisi varmaan ostanut vaikken olisikaan). Tana vuonna mina olen ostanut ja suunnitellut seka esikoisen etta vauvan kaikki lahjat, mutta olenkin hoitovapaalla eli mulla on aikaa enemman kuin miehella joten siksi otin taman ihan yksin hoitaakseni. Eri rahat on meilla (ollaan molemmat tyossakayvia ja mullakin on rahaa viela tyoajoista saastossa) mutta yksissa tuumin niita kylla kaytetaan. Appivanhemmista anoppi ostaa aina ja kaikki lahjat ja se mua vahan arsyttaa kun ne sitten muka tulee " isoISAlta ja isoaidilta" . Oonkin sanonut esikoiselle etta oikestaan tuo on isoaidilta kun on kysynyt etta kenelta tama on, koska appi ei oikeasti ole yhtaan kiinnostunut tekemaan mitaan tallaisia asioita. Musta kuitenkin lopulta enemman kuin tuo lahjojen osto (joka on kuitenkin vain pari kertaa vuodessa, ts. jouluna ja synttareina, tapahtuva asia) on tarkeaa etta molemmat kantaa kortensa kekoon lasten arkeen liittyvissa asioissa. Siinakin suhteessa oon ihan tyytyvainen, mutta tasta ottaisin suuremman stressin kuin lahjoista jos ongelmia olisi.

Yhdessä käydään ostoksilla ja mies maksaa kaiken.Miehellä sen verran iso palkka et mun hoitotuel ei paljoo ostella ku sitä ei saa ku vaivaset 280e.

Eli siis kortit on molemmilta mutta yhteiseltä tililtä menee maksut.



Me ollaan tilattu suurin osa lahjoista netistä. Kumpikin katselee lahjoja sillon kun itsellä on aikaa ja ehdottaa toiselle. Sitten joku ilta yhdessä mennään koneelle ja päätetään mitä tilataan. Meillä on melkeen mahdotonta päästä yhdessä ostoksille oikeaan kauppaan ilman lapsia jtoen netistä tilaaminen sujuu parhaiten. Tosin siinä meinaa tulla hulluksi kun jossain Amazonissakin on satoja ja satoja sivuja kaikenlaista.



Yleensä jonkun verran lahjoista on ollut tiedossa jo pitemmän aikaa, sellasia mitä vuoden mittaan on tullut mieleen. Esikoisella on myös toivomuslista eli sieltä voi katsoa, josko siellä on jotain mitä voisi ehkä hankkia. Lauantaina oltiin yhdessä toys r us:issa kun isommat lapset oli " hoidossa" ja kuopus (1v8kk)ei yhtään huomannut vaikka hänelle ostettiin kolmipyörä... (Ok, oli paketissa)

Eli mä olen hankkinut vuosia kaikki joulu- ja syntärilahjat. Meillä tosin hankitaan vain yhdet lahjat lapsille, mutta kun kummilapsiakin on 7:) niin pitäähän noita lahjoja aikamoiset määrät hankkia. Piti oikein laskea, siis yhteensä 14 lapselle pitää lahjat hankkia. mä tosin ostelen kaikkea sopivaa pitkin vuotta joulua silmällä pitäen. Jokunen vuosi sitten pyysin miestä hankkimaan veljensä lapsen (=kummilapsi) lahjan, no hankkihan hän tuon jouluaattona ja kävi vielä viemässä 70km päähän:). Mutta kai meilllä mies teoriassa osallistuu joululahjojen maksamiseen, sillä meillä mies maksaa asunto- ja autolainan ja mä maksan muut menot.