Työnhaku ja "ylipatevyys"
Nyt kun patistetaan työttömiä koko ajan kovemmin työnhakuun, niin joko ollaan päästy yli ylipätevyyden ongelmasta? Eli siitä, kun ysärillä korkeakoulutettu olisi halunnut ehkä omasta tahdostaan hakeutua vaikka kaupan kassalle ja häntä ei sinne valittu koska oli ylikoulutettu hommaan.
En ole koskaan tajunnut tuota. On itsestään selvää, että kyllä korkeakoulutettukin ihminen oppii kassatyön ja saattaa yllättäen jopa viihtyä siinä. Tähän ei annettu edes mahdollisuutta vaan olisi pitänyt tähdätä ainoastaan omaa koulutusta vastaaville "paremmille" vakansseille.
Eli kertokaa onko vielä näin, että vähemmän koulutettuja pakotetaan hakemaan vaikka mihin ja korkeakoulutetut saavat sluibata työvoimahallinnon siivellä, koska ei nyt juuri satu vain löytymään heidän koulutuksensa arvoisia työpaikkoja? Vai laulaako ruoska kaikille samaan tahtiin?
Kommentit (4)
Kai se logiikka on se että ajatellaan ylikoulutetun pian vaihtavan parempiin hommiin jos vähänkään laitetaan kapuloita rattaisiin. Alemmin koulutetun koetaan olevan siitä työpaikasta riippuvaisempi ja voidaan pompotella huoletta.
Olen amk-koulutettu ja sairauden vuoksi osatyökykyinen. Hain kuntaan sihteerin virkaan 50% työajalla. Tiesin kyllä, etten tule pääsemään ja oletin, että olisin työnantajan mielestä liian koulutettu.
Virkaan valittiin filosofian tohtori, joka tienaa leipäänsä myös yrittäjänä... Että näin eräässä pikkukunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetun hakijan kiinnostuksen oletetaan olevan lyhytaikainen koulutusta alempiin tehtäviin. Ei se syy ole omaksuminen.
Mutta virhe on juuri se, että oletetaan. Ikää kuin ei olisi mahdollista, että korkeakoulutettu on täysin leipääntynyt hommiinsa ja uranvaihto/downshiftaus torpataan olettamalla hänen haluavan jatkaa koulutusta vastaavissa hommissa lopun elämäänsä. Hyvin ahdistavaa ja ahdasmielistä!
Korkeakoulutetun hakijan kiinnostuksen oletetaan olevan lyhytaikainen koulutusta alempiin tehtäviin. Ei se syy ole omaksuminen.