Lue keskustelun säännöt.
Miltä tuntuu jos puoliso on rikas?
12.07.2023 |
Kysyn kun en tiedä, ollaan miehen kanssa molemmat tavallisia palkkatyöläisiä.
Kaverilla, jota tietysti vähän kahdehdin, on itsellään pieni palvelualan palkka, mutta puolisolla jättitulot. Asunto, lomamatkat, lasten harrastukset ym. elintaso on rikkaan puolison tulojen mukaan mitoitettu. Eron partaalla on heiluttu, mutta kaveri on ihan suoraan sanonut mulle, ettei hänellä ole varaa erota.
Kommentit (19)
Hassu yksityiskohta on, että kaveri postaa kaikki matkat ym. kehuttavat asiat someen, mutta mies ei ole somessa ollenkaan. Rajattu aina kuvista pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies peri n. 800 000 euroa ja maksettiin asunto- ja autolainat pois. Siinäpä se. Loput on sijoituksissa kiinni eläkepäiviä tms. varten. Sellainen muutos, mutta ei sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Hassu yksityiskohta on, että kaveri postaa kaikki matkat ym. kehuttavat asiat someen, mutta mies ei ole somessa ollenkaan. Rajattu aina kuvista pois.
Jos mies ei halua kuviaan sinne?
Ei kaikki halua itseään nettiin.
En tiedä. Entinen tuttava erosi pitkästä suhteesta juuri ennen kuin mies myi osuuden firmasta ja muuttui miljonääriksi. Tuttava on nykyään sekaisin ja puhuu avaruusolioista, joten kaipa se oli rankkaa.
Tuttava itki pitkään sitä miten hänestä ei koskaan tule rikasta ja exällä oli kaksi omaa kotia, joista toinen Helsingin kantakaupungissa. Miehen rikastumisen ei tosin pitänyt tulla hänelle yllättäen, koska hän oli aiemmin kerskunut miehen omistuksen arvolla, mutta hän ei silti tajunnut yrittää saada suhdetta toimimaan normaalisti vaan manipuloi ja pihtasi huvikseen eikä tehnyt muuta kuin tuhlasi miehen rahoja kaiket päivät shoppaillen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saa kaiken, minkä haluaa.[/quote
Kaiken mikä on vain ostettavissa, kaikki ei ole esim. terveys ja ihmissuhteet.
Hyvältähän se tuntuu, parhautta on sekin että hän on 86v t. Jessica 23v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No entä, miltä tuntuu olla tekemisissä "tavallistuloisten" kanssa? Siinä rajapinnassa niitä kuitenkin on ympärillä, kun on itsekin yksin tavallisesti tienaava, mutta puolison puolelta on nuo rahapiirit.
Itse olen huomannut, että kaikki tekeminen tämän kaverin kanssa aina maksaa jotain. Ehdotukset hänen puoleltaan ovat aina, että esim. lasten kanssa mennään johonkin maksulliseen aktiviteettiin ja samalla reissulla syödään ulkona tms. Tällä tavalla tapaaminen hänen ja lasten kanssa (meillä on siis samanikäiset lapset) maksaa helposti sata euroa. Mulle se on aika paljon rahaa, ja näen häntä vain harvoin. Sinällään silloin tällöin on tietysti kiva tehdä jotain erityistä lasten kanssa, ja porukassa se on vielä hauskempaa.
Joskus vaan tuntuu, että kaveri on kadottanut kyvyn olla ja kyläillä muuten vaan, ilman rahankäyttöä.
Ap
Hyvältähän se tuntuu. Vaimoni on mmiljonääri mutta olemme kyllä molemmat töissä. Sinänsä hyvä ettei ole sitä perinteistä asetelmaa missä vaimo vie miehen rahat. Näin minullekin jää koko palkka omaan käyttöön. En tosin keksi sille kaikelle mitään käyttöä. Paitsi tietysti ssen, että jään pois työelämästä n. kymmenen vuotta ennen virallista eläkeikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hassu yksityiskohta on, että kaveri postaa kaikki matkat ym. kehuttavat asiat someen, mutta mies ei ole somessa ollenkaan. Rajattu aina kuvista pois.
Eiväthän ne matkat ole oikeastaan yhteisiä. Nainen on kuin retkelle päässyt koululainen.
En huolisi rikasta miestä. Siitä tulee sanomista. Minulle riittää, raitis, työssä käyvä mies. Elätän myös itse itseni. En ala rikkaan miehen orjaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvältähän se tuntuu. Vaimoni on mmiljonääri mutta olemme kyllä molemmat töissä. Sinänsä hyvä ettei ole sitä perinteistä asetelmaa missä vaimo vie miehen rahat. Näin minullekin jää koko palkka omaan käyttöön. En tosin keksi sille kaikelle mitään käyttöä. Paitsi tietysti ssen, että jään pois työelämästä n. kymmenen vuotta ennen virallista eläkeikää.
Sovinisti.
Vierailija kirjoitti:
No entä, miltä tuntuu olla tekemisissä "tavallistuloisten" kanssa? Siinä rajapinnassa niitä kuitenkin on ympärillä, kun on itsekin yksin tavallisesti tienaava, mutta puolison puolelta on nuo rahapiirit.
Itse olen huomannut, että kaikki tekeminen tämän kaverin kanssa aina maksaa jotain. Ehdotukset hänen puoleltaan ovat aina, että esim. lasten kanssa mennään johonkin maksulliseen aktiviteettiin ja samalla reissulla syödään ulkona tms. Tällä tavalla tapaaminen hänen ja lasten kanssa (meillä on siis samanikäiset lapset) maksaa helposti sata euroa. Mulle se on aika paljon rahaa, ja näen häntä vain harvoin. Sinällään silloin tällöin on tietysti kiva tehdä jotain erityistä lasten kanssa, ja porukassa se on vielä hauskempaa.
Joskus vaan tuntuu, että kaveri on kadottanut kyvyn olla ja kyläillä muuten vaan, ilman rahankäyttöä.
Ap
No minä olen aina ollut se varakkaampi osapuoli ja olen nainen, 40+ vuotta. Omaisuuteni lasketaan miljoonissa euroissa. Olen mielestäni ihan tavallinen ihminen, minulla on vain tällä saralla käynyt osittain tuuri ja osittain ahkeruus on palkinnut. En tiedä miltä tuntuisi olla varakkaamman miehen puoliso, nyt olen sinkku. En valitse ystäviäni varallisuuden mukaan vaan henkisten ominaisuuksien mukaan. Ja jos huomaan, että joku valitsee minut ystäväksi varallisuuteni perusteella niin hän muuttuu pian ex-ystäväksi.
En tuo varallisuuttani esille materian kautta, esim vaatteiden, käsilaukkujen jne. Mulla ei ole yhtään Vuittonia vaikka käyttötilin saldo sallisi että ostan tänään käteisellä 20 Vuittonin käsilaukkua. Ostan vaatteeni joka puolelta, Korsilta, H&M:ltä, ihan mistä vaan. Inhoan merkkipröystäilyä, minusta kyse on silloin heikosta itsetunnosta.
Mutta myönnän kyllä että jos lähden ystävän kanssa kaupungille niin helposti ehdotan että mennään syömään ravintolaan ja kierrellään kaupoissa, mutta ei välttämättä osteta mitään. Mulle on ihan sama maksaako päivä kaupungilla ystävän kanssa 20 euroa tai 200 euroa. Mutta mulle käy erittäin hyvin jos ystävä ehdottaa nyyttärityyliin picniciä julkisessa puistossa. En sitten tiedä olenko poikkeus luonteeltani, mutta olen miestäni jalat-maassa-tyyppi.
Omaisuuteni testamenttaan lapsilleni sekä perheväkivallan uhreja tukeville järjestöille. Arvaatte varmaan miksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saa kaiken, minkä haluaa.
Ei kannata haaskata omaa elämäänsä kateellisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No entä, miltä tuntuu olla tekemisissä "tavallistuloisten" kanssa? Siinä rajapinnassa niitä kuitenkin on ympärillä, kun on itsekin yksin tavallisesti tienaava, mutta puolison puolelta on nuo rahapiirit.
Itse olen huomannut, että kaikki tekeminen tämän kaverin kanssa aina maksaa jotain. Ehdotukset hänen puoleltaan ovat aina, että esim. lasten kanssa mennään johonkin maksulliseen aktiviteettiin ja samalla reissulla syödään ulkona tms. Tällä tavalla tapaaminen hänen ja lasten kanssa (meillä on siis samanikäiset lapset) maksaa helposti sata euroa. Mulle se on aika paljon rahaa, ja näen häntä vain harvoin. Sinällään silloin tällöin on tietysti kiva tehdä jotain erityistä lasten kanssa, ja porukassa se on vielä hauskempaa.
Joskus vaan tuntuu, että kaveri on kadottanut kyvyn olla ja kyläillä muuten vaan, ilman rahankäyttöä.
Ap
No minä olen aina ollut se varakkaampi osapuoli ja olen nainen, 40+ vuotta. Omaisuuteni lasketaan miljoonissa euroissa. Olen mielestäni ihan tavallinen ihminen, minulla on vain tällä saralla käynyt osittain tuuri ja osittain ahkeruus on palkinnut. En tiedä miltä tuntuisi olla varakkaamman miehen puoliso, nyt olen sinkku. En valitse ystäviäni varallisuuden mukaan vaan henkisten ominaisuuksien mukaan. Ja jos huomaan, että joku valitsee minut ystäväksi varallisuuteni perusteella niin hän muuttuu pian ex-ystäväksi.
En tuo varallisuuttani esille materian kautta, esim vaatteiden, käsilaukkujen jne. Mulla ei ole yhtään Vuittonia vaikka käyttötilin saldo sallisi että ostan tänään käteisellä 20 Vuittonin käsilaukkua. Ostan vaatteeni joka puolelta, Korsilta, H&M:ltä, ihan mistä vaan. Inhoan merkkipröystäilyä, minusta kyse on silloin heikosta itsetunnosta.
Mutta myönnän kyllä että jos lähden ystävän kanssa kaupungille niin helposti ehdotan että mennään syömään ravintolaan ja kierrellään kaupoissa, mutta ei välttämättä osteta mitään. Mulle on ihan sama maksaako päivä kaupungilla ystävän kanssa 20 euroa tai 200 euroa. Mutta mulle käy erittäin hyvin jos ystävä ehdottaa nyyttärityyliin picniciä julkisessa puistossa. En sitten tiedä olenko poikkeus luonteeltani, mutta olen miestäni jalat-maassa-tyyppi.
Omaisuuteni testamenttaan lapsilleni sekä perheväkivallan uhreja tukeville järjestöille. Arvaatte varmaan miksi.
Humblebrag
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Tai sitten voit kysyä kaveriltasi, miltä se maailman vanhin ammatti maistuu.
Vastenmielinen ajatusmalli sinulla. Meillä on se tilanne, että puolisolla on 10 kertaa suuremmat tulot kuin itselläni. Hän on siis oman mittapuuni mukaan rikas, mutta en ole tässä varsinaisesti hyötymässä mitenkään, pikemminkin päinvastoin.
Itse yritän elää omien tulojeni mukaan ja maksaa kaikista reissuista yms. oman puolikkaani, joten se että toisella on niin paljon enemmän rahaa, saa aikaan usein vain ahdistusta. Pärjäisin paremmin tuloillani kun asuisin omillani.
Vierailija kirjoitti:
En huolisi rikasta miestä. Siitä tulee sanomista. Minulle riittää, raitis, työssä käyvä mies. Elätän myös itse itseni. En ala rikkaan miehen orjaksi.
Orjuus nyt on vähän liioittelua, mutta kyllähän tuollaisessa taloudellisesti epätasapainoisessa suhteessa dynamiikka voi helposti olla pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvältähän se tuntuu. Vaimoni on mmiljonääri mutta olemme kyllä molemmat töissä. Sinänsä hyvä ettei ole sitä perinteistä asetelmaa missä vaimo vie miehen rahat. Näin minullekin jää koko palkka omaan käyttöön. En tosin keksi sille kaikelle mitään käyttöä. Paitsi tietysti ssen, että jään pois työelämästä n. kymmenen vuotta ennen virallista eläkeikää.
Meillä on tämä sama tilanne. Toki teemme luksusmatkoja ulkomaille muutaman vuodessa mutta muuten elämme ihan normaalia palkansaajan elämää. Odotellaan sitä päivää kun päätetään heittäytyä vapaalle. Vielä toistaiseksi on pari syytä miksi on "ihan sama" käydä töissä.
Raha rauhoittaa mutta emme me sen tuhlaamisesta nauti.
Jaa-a. Tai sitten voit kysyä kaveriltasi, miltä se maailman vanhin ammatti maistuu.