Tässä maassa mt-ongelmainen ei todellakaan saa apua

Raha käytön hallinta ja opiksi ottaminen taitaa olla paras lääke.

Käykö ystäväsi töissä?

Vuokran maksuvaikeuksissa joskus voi saada joustoa tilapäisesti vuokranantajalla.

Kelaan päin voi myös olla yhteydessä.

Asunnon menetykseen saa sosiaalipuolelta tukea.

Mielenterveysasioihin ei saa mitään. Se on totta.

Kyllä henkikökunnalla olisi velvollisuus perehtyä potilaaseen. Jos todella joku asia yhdellä soitolla ratkaisee paljon, niin miksi ei voi soittaa? Mikä sen estää, jos lupa on annettu?

Mutta nykyään mt-puolella pääsee helpommalla, kun ei tee mitään 

Yksi puhelinsoitto pahan mielen aiheutaneelle ihmiselle? Luulet, että terv.hoitajat ja lääkärit alkavat soitella random ihmisille ja sanomaan soo soo? Sulla on psykiatrisesta hoidosta aika outo kuva.

Suomi on keksinyt hyvän keinon päästä sekopäistä eroon. Ei hoitoa niin...

Voi kun nuorilla olisi rotia sanoa ei alkoholille ja huumeille, säästyisivät monilta murheilta. Jäisi myös yhteiskunnalle enemmän resursseja hoitaa niitä nuoria joilla ei ole itse aiheutettuja mt-ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Luin myös tämän tarinan nuoren pojan ahdingosta toisessa keskustelussa.

Mielestäni hoitajan olisi kuulunut soittaa tälle tytölle tai kavereille, jotka jättivät pojan yksin.

Tällä puhelulla voidaan estää ihmishengen menetys ikävässä tilanteessa.

Olen eläkkeellä oleva hoitaja ja olisin soittanut, jos olisin vielä työelämässä ja poikaa vastaanottamassa

Jos itse olisin tuon tytötn vanhempi ja tuollainen soitto tulisi, laitaisin poliisille kyllä heti lähestymiskiellon vireille. Tuollainen poika on ihan sairas ja hän tarvitsee apua eikä sellaista, että hoitohenkilökunta menee hänen harhoihin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä henkikökunnalla olisi velvollisuus perehtyä potilaaseen. Jos todella joku asia yhdellä soitolla ratkaisee paljon, niin miksi ei voi soittaa? Mikä sen estää, jos lupa on annettu?

Mutta nykyään mt-puolella pääsee helpommalla, kun ei tee mitään 

Luuletko ratkeavan yhdellä soitolla. Kun kerran on soitettu niin sitten soitetaan uudestaan ja uudestaan ja näin myös soiton kohde ahdistuu ja pitemmän päälle sairastuu.

Vierailija kirjoitti:

Raha käytön hallinta ja opiksi ottaminen taitaa olla paras lääke.

Käykö ystäväsi töissä?

Vuokran maksuvaikeuksissa joskus voi saada joustoa tilapäisesti vuokranantajalla.

Kelaan päin voi myös olla yhteydessä.

Suurin osa näistä ihmisistä tarvitsisi Marttojen apua oman taloutensa ja kodin hallintaan, ei psykiatria. Elämäntaidot on nuorilta täysin hukassa ja siksi kaikki näyttää kaoottiselta ja tuntuu ahdistavalle. Se on ihan luonnollinen reaktio eliölle kun joutuu tuntemattomaan ympäristöön jonka toimintaa ei ymmärrä. 

Vierailija kirjoitti:

Kaksi puolta.

Toisaalta saa apua, toisaalta ei. Nyt kun vuoden sairasloman jälkeen olen päässyt jollain tavalla kiinni elämään, mm. aloitin opinnot, lääkkeet ja hoito toimii ja saan psykiatriselta hoitajalta keskusteluapua niin tuntuu, että kaikki tyssää.

En ole enää lamaantunut, vaan toimintakykyni on parantunut. Samoin TODELLA epävakaa mielialojen vaihtelu. Diagnooseja eivät jostain syystä suostu tekemään, vaikka puhun asiasta toistuvasti. Ja koska olen mennyt masennuksessani eteepäin, ovat lopettamassa hoitajakäyntini.

Tylysti, samaistuin Mikiin. Apua saa vain tyyliin epäonnistuneen itsemurhan takia. Siinä vaiheessa en aio siinä epäonnistua.

Akuuttia apua saa, mutta varsinaista hoitoa millä selvitettäisiin potilaan oireet ja hoidettaisiin ajatuksella, että potilas tulisi parempaan kuntoon OIKEASTI ei toteudu. Kun potilas ottaa muutaman askeleen eteenpäin, hoito hyppää kolme taakse.

En minä halua jatkuvasti olla masentunut, minä haluan löytää syyt olotilalleni jolloin voin sitä hoitaa oikein. Toistuva vaikea masennus on usein oire muista hoitamattomista mielenterveysongelmista tai neurologisista poikkeavuuksista.

Kaikkea ei voi parantaa, se nyt vaan on tosiasia. Tiedän syyt olotilalleni ja terapiat on käyty. Itse olen oman olotilani hyväksynyt vuosikymmenien jälkeen, se jatkuva "parantumisen" haave jäänyt taakse, ja elän näillä korteilla mitä nyt on.

Minkälaisessa pilvilinnassa sitä täytyy elää, että kuvittelee ratkaisuksi psyk.hoitajan puhelinsoiton ahdistuneen pojan puolesta hänet hyljänneelle tytölle tai edes yksin jättäneille kavereille?

Kenties jäi yksin kavereiden hylkäämäksi, koska käytöksensä tuota tyttöä kohtaan kävi suorastaan pakkomielteiseksi ja ehkä mankui heitäkin soittamaan tuolle tytölle.

Ja tuota tyttöä ei voi pakottaa, ei edes millään puhelinsoitolla, syyllistymään eikä antamaan mahdollisuutta ihmiselle jolle sitä ei halua antaa.

Pahimmassa tapauksessahan tyttö kokisi niin paljon syyllisyyttä, että jättäisi valitsemansa ja ottaisi ahdistuneen ja sen jälkeen siinä suhteessa olisi onneton, ahdistuisi ja sairastuisi itse...

Mikään ei oikeuta edes moista vaatimaankaan, ei edes oma ahdistuksensa eikä sellainen ratkaisu tule kuuloonkaan.

Ja mitä tulee rahavaikeuksiin...

Psyk. hoitaja ei hoida yhteyksiä sen enempää KELAan, kuin diakoniinkaan, tai edes vuokranantajaan, joten ensimmäinen asia tuossa olisi pitänyt olla, että ystävän kanssa yhdessä ollaan yhteydessä vuokranantajaan ym. tahoihin.

Ei ihme, että ovat ammattilaiset hätää kärsimässä resurssipulan kanssa kun sinne ollaan menossa parkumaan ja passoottamaan asioista, joita heillä ei ole oikeutta eikä valtuuksia hoitaa ja jotka eivät kuulu heidän työnkuvaansa.

Hiton idarit...

Mutta jos ajatellaan asiaa niin, että jos hoitaja tekisi näitä puheluita potilaan puolesta, se voisi ratkaista asian paremmaksi potilaan kannalta, että kohde uskoo olevan tosi kyseessä

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos ajatellaan asiaa niin, että jos hoitaja tekisi näitä puheluita potilaan puolesta, se voisi ratkaista asian paremmaksi potilaan kannalta, että kohde uskoo olevan tosi kyseessä

Kohteella ei ole mitään velvollisuutta uskoa yhtään minkään toden olevan kyseessä ja tulla sen vuoksi ahdistelluksi kenenkään taholta.

Kaikki ei pyöri sen potilaankaan p****r***n ympärillä, ei varsinkaan toiset ihmiset!

Kuinka hemmetin kujalla täytyy olla että juolahtaa edes pieneen mieleen moinen!?

Ei psykiatrinen hoitosuhde ole mikään sosiaalihuollon kontakti. Taloudellisissa ongelmissa oikea osoite on sosiaalitoimisto ja velkaantumisesta velkaneuvonta.

On ihan normaalia, että ahdistaa, jos kusee asiansa. Turha elämään kuuluvia normaaleja asioita medikalisoida.

Ite oon ainakin saanut hoitoa omaan ahdistukseen ja masennukseen tosi hyvin. Oon päässyt hoitajalle ja lääkärille. Lääkitys on löytynyt ja oon käynyt juttelemassa. Nyt oon jo paremmassa kunnossa ja aloittanut psykoterapian. Asun Seinäjoella, en tiedä että miten isommissa kaupungeissa onnistuu. 🙂

Onpa kamalia vastauksia täällä. Väitän, että elämänhallinnan, talousongelmien  ja esim. peliongelmien  taustalla on usein mielenterveysongelmia, johon juuri pitäisi saada tukea mielenterveyspuolelta (ohjataan sosiaalipuolelle ja tehdään yhteistyötä eri organisaatioiden välillä).  

Suomessa on ollut vallalla ainakin 30 vuotta ajatus, että lääkkeillä voidaan hoitaa kaikista hankalimpia ongelmia (työkyvyttömiä), ja muuta apua ei tarjota. Satunnaiset keskustelut hoitajien kanssa eivät johda mihinkään, vaan ongelmien juurisyihin pitäisi paneutua pitkäaikaisella terapialla. Tähän ei tunnu olevan halua hoitavalla taholla. Vakavimmatkin sairaat työnnetään avohoitoon ja läheisten huollettavaksi, joilla ei ole osaamista eikä kykyä auttaa, ja usein jopa perhedynamiikka ja perheongelmat ovat jopa osasyy ongelmiin.  Luulen, että hoitavalla taholla syynä osittain on raha, resurssien puute ja toinen syy vallitsevat käytännöt ja uskomukset. Valitettavasti ei nähdä, että "hoitamaton" mielenterveysongelma kuormittaa läheisiä ja sairastuttaa edelleen ympärillään, jolloin ongelmat leviävät, monitahoistuvat, apua tarvitsevien määrä kasvaa ja mielenterveyshoito kriisiytyy. 

Jos olet itse edelleen työkykyinen ja pystyt maksamaan kelan tukemasta terapiasta, pystyt sitä itse hakemaan ja olet motivoitunut, saat apua. 

Kuvaa, että äitikin on mt-ongelmainen, jos vaatii hoitajia soittelemaan oudoille ihmisille

Vierailija kirjoitti:

Kuvaa, että äitikin on mt-ongelmainen, jos vaatii hoitajia soittelemaan oudoille ihmisille

Kyllä. Eihän hoitaja voi tietää mikä on totuus. Poika voi jättää vaikka kertomatta, että on itse käyttäytynyt väkivaltaisesti. Olisi todella asiatonta, etyä väkivallan uhrille soiteltaisi ja painostettaisi olemaan tekijän kanssa tekemisissä.

Mitä apua mielisairas rahansa pelannut idiootti olisi tarvinnut? Pakkohoitoa varmaan jos ei hallitse rahankäyttöä. Valitettavasti sitä ei moisen syyn takia voi määrätä. 

Suurimman osan ahdistuneiden ja muiden valittajien ongelmista juontuu surkeasta kotikasvatuksesta. Kun vanhemmat eivät opeta elämän realiteetteja niin sehän tulee yllätyksenä että rahaa ei saa yleensä muuten kuin työtä tekemällä. 

On aivan turhaa paapoa ahdistunutta pelleä jos syy on itsessä. Enintään pitäisi haukkua idiootiksi ja käskeä ottaa opikseen. Aina voi mennä junan alle niin helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos ajatellaan asiaa niin, että jos hoitaja tekisi näitä puheluita potilaan puolesta, se voisi ratkaista asian paremmaksi potilaan kannalta, että kohde uskoo olevan tosi kyseessä

VMP. Ei kuule hoitajille ole aikaa hoidella tällaisia asioita kun muutakin tärkeää tehtävää. Vähän realiteetteja vaatimuksiin.

Alkaa vähän tuntua siltä että suuri osa kansasta alkaa olla pärjäämisen suhteen vammaisen tai invalidin asteella vaikka on koulut käyty. Pitäisikö sittenkin panostaa rodunjalostukseen kun tuntuu että pärjääminen elämässä on mahdotonta nykynuorisolle.